Toivoton koulu

Uutisten perusteella suomalainen peruskoulu on yksi ongelmakimppu.

Koulujuttujen vakioaiheita ovat koulukiusaaminen, laskevat oppimistulokset, koululaisten heikkenevä lukutaito, isot luokkakoot, uupuneet opettajat, homeiset ja hölmösti suunnitellut koulurakennukset, huono kouluruoka ja pienten koulujen sulkeminen.

Nyt kun kännykkäongelma on laitettu lailla kuriin, koulujen alkuun on virittäydytty jutuilla koulushoppailusta. Sen taustalla on monenlaisia ongelmia, mutta suurin niistä on se, että osassa kouluista on liikaa maahanmuuttajien ja pienituloisten lapsia.

Tietysti journalismin pitää nostaa esiin koulun ongelmia, muutenhan yhteiskunnallinen keskustelu niistä olisi mahdotonta. Eikä ilmiö liity vain koulujuttuihin, uutiset ylipäätään ovat negatiivisia.

Mutta kouluasiassa ongelmakeskeisyys voi pahimmillaan rapauttaa yhteiskuntaa, sillä se vie aikuisten luottamusta peruskouluun.

Ja jos aikuiset eivät arvosta koulua, miten lapsilta voisi vaatia kunnioitusta tai innostusta sitä kohtaan? Jos koulu on tyhmä ja huono asia, miksi pitäisi opiskella?

Koulut ovat siitä erityinen aihe, että niissä kasvaa tulevaisuutemme. Jos olemme siinä uskossa, että kurjat opinahjot pilaavat lapsukaiset, sama kai viskata kirves kaivoon – tai koulushoppailla, jotta edes omalla jälkikasvulla olisi toivoa.

Peruskouluun liittyvät ongelmat ovat nopealle journalismille hankalia, koska ne ovat monimutkaisia.

Kun aletaan perata syitä, ollaankin nopeasti asuntopolitiikassa tai syvällisissä tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Uutisjutusta loppuu tila, toimittajalta aika ja alakoululaisen vanhemmalta kärsivällisyys. Ongelmat kaatuvat yksittäisten koulujen niskaan.

Mutta ehkä näkökulmaa voisi toisinaan kääntää: kertoa myös niistä kouluista, joissa asiat ovat hyvin ja joista muut voisivat saada ideoita.

Itselläni on jäänyt mieleen esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu peräti kolmen vuoden takaa (3.3.2023). Se kertoi itähelsinkiläisestä koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita mutta päättötodistusten keskiarvo korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Siinä oli uutista.

Heinäkuun lopussa Yle pyysi lukijoiden kokemuksia: ”Kerro meille, oletko valinnut lapsellesi jonkun muun kuin oman asuinalueesi lähikoulun”.

Olisi voinut kysyä myös toisin: Valitsitko lähikoulun, vaikka ­alueellasi kaikki eivät niin tee?

Sellainen kysymys saattaisi tuottaa yllättäviäkin uutisia.