Lobbauksen anatomia

Kesäisin politiikan tapahtumat vähenevät. Siksi yksittäinen uutinen voi jäädä päälle pitkäksi aikaa, kun muut asiat eivät kilpaile sen kanssa huomiosta.

Näin on käynyt Garden Helsinki -hallille. Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset aloittivat kesäkuussa uutisoinnin hankkeen saamasta ehdollisesta valtiontuesta. Pian myös valtakunnanmediat kiinnostuivat siitä, miten juuri kyseinen hanke on saanut rahoitusta.

Uutta tietoa tukipäätöksen taustoista on tullut tipoittain, ja pääministeri Petteri Orpo (kok) on joutunut toistuvasti palaamaan julkisuuteen puolustamaan tukea.

”En ole pystynyt riittävän selkeästi kertomaan, mistä tässä on kysymys ja siksi on niin paljon epävarmuutta ihmisillä, mitä tässä on tapahtunut”, Orpo sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa.

Jatkuva uutisointi on avannut pala palalta, miten hallihankkeen tukipäätös syntyi. Ennen kaikkea se on kuitenkin avannut näkymän siihen, miten lobbaus Suomessa yleisesti toimii.

Politiikan taustavaikuttamisesta on kerrottu esimerkiksi tietokirjassa Viestintätoimistojen valta (Vastapaino, 2022).

Sen ovat kirjoittaneet yliopistotutkijat Matti Ylönen, Mona Mannevuo ja Niina Kari. Kirjaan on haastateltu politiikan ammattilaisia, joita viestintätoimistot ovat palkanneet.

”Yliopistoissa voi oppia, miten puolueet ja lainsäädäntöprosessit muodollisesti toimivat. Haastateltaviemme mielestä kirjoista ei kuitenkaan opi, mikä on oikea vaikuttamisen hetki tai ketkä puolueissa hoitavat mitäkin asioita”, tutkijat kirjoittavat.

Eräänä harhaluulona kirjoittavat mainitsevat, että parasta olisi vedota suoraan ministeriin. Sen sijaan tärkeämpää olisi ”lähteä taustajoukkoihin”.

Tätä osaamista on ollut kokoomuksen Jan Vapaavuorella, joka on mukana hallihankkeessa. Hän on entisenä erityisavustajana, ministerinä ja Helsingin pormestarina nähnyt monet neuvottelut.

Tiedotusvälineiden julkaisemat sähköpostiviestit osoittavat, miten Vapaavuori haki hankkeelle tukea valtiovarainministeriöstä. Kun virkamiehet epäsivät tuen, Vapaavuori kääntyi Orpon avustajien puoleen.

”Luotan kuitenkin siihen, että saatte runtattua tämän Garden-hankkeen tuen pian alkavassa puoliväliriihessä”, Vapaavuori viestitti viikkoa ennen hallituksen neuvotteluja huhtikuussa 2025.

Kyseisessä riihessä hanke sai hallitukselta 35 miljoonan euron tuen. Riihen jälkeen Vapaavuori kiitti avustajia hankkeen ”junailusta”.

Kokoomus ei pitkään nähnyt toiminnassaan vikaa.

Orpo on kiistänyt korruption hankkeessa, johon liittyy Vapaavuoren ohella rakennusyhtiö SRV, jonka pääomistaja Ilpo Kokkila on tukenut kokoomuksen vaalikampanjoita.

Pääministerin erityisavustaja Katri Manninen, joka sai Vapaavuoren viestejä, on pitänyt Garden-hankkeen lobbausta ”ihan tavanomaisena”. Vapaavuoren mukaan hänen sanavalintansa eivät ole olleet ”välttämättä kaikista onnistuneimpia”, mutta itse toiminnassa ei ole ollut ”haastettavaa”.

Orpo on sanonut, että tuen neuvotteluprosessi on ollut kunnossa ja korostanut tuen ehdollisuutta. Puoluesihteeri Maggie Keskinen ei löytänyt myöskään Orpon viestinnästä mitään korjattavaa.

Kolmen viikon uutisoinnin jälkeen Orpo arvioi onnistumistaan toisin. A-studiossa hän sanoi, että prosessissa olisi ollut parantamisen varaa. Samalla hän arvioi epäonnistuneensa viestinnässä.

Pitkään kestänyt itsekritiikin puute on ollut omiaan ruokkimaan kuvaa siitä, että vastaava toiminta on politiikassa arkipäiväistä.

Sitä se tavallaan onkin. Taitavat taustavaikuttajat tietävät, että kokemus politiikasta, omat verkostot ja yhteinen puoluekirja auttavat saamaan päätöksentekijän huomiota omalle asialle. Toiminta on niin tavallista, että osalliset eivät näe siinä moitittavaa.

Poliitikoille on tietenkin hyväksi kuulla erilaisia näkökulmia. Toinen kysymys on, kuinka hyvin eri tahot saavat viestinsä kuuluviin. Asiaperustelut kärsivät, kun lobbaajan pärstäkerroin korostuu.

Esimerkiksi Garden-tukea Orpo perusteli STT:lle osittain työllisyysvaikutuksilla: hallitus halusi tukea ahdingossa ollutta rakennusalaa. Kovin nopeasta helpotuksesta ei näytä olevan kyse, sillä yli vuosi tuen myöntämisen jälkeen halli on yhä toteutumatta.

A-studiossa Orpo myös väitti, ettei lobbaus ole vaikuttanut tukipäätökseen. Se voi tuntua yllättävältä, sillä hänen mukaansa kilpailevat hankkeet ovat jääneet vaille tukea, koska niistä ei ole ollut vastaavaa tietoa.

Hallituksen jatkoa rahoitussotku ei ole uhannut.

Kukin hallitus on lopulta riippuvainen vain sisäisestä yhtenäisyydestään. Niin kauan kuin hallituspuolueet tukevat toisiaan, niiden yhteinen taival ei katkea.

Perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit eivät ole asettuneet Orpoa tai kokoomusta vastaan. Tosin erityisen aktiivista tukeakaan ne eivät ole tarjonneet. Hallituskumppanit pitävät mielellään etäisyyttä sotkuun.

Kokoomukseen tapaus onkin voinut vaikuttaa, ainakin hetkellisesti. Helsingin Sanomien tuoreimmassa puoluegallupissa sen suosio putosi 16,7 prosenttiin.

Muutos edelliskyselystä oli normaalin vaihtelun piirissä. Pudotus kuitenkin jatkoi parin vuoden trendiä, jossa kokoomus on hiljalleen menettänyt kannatustaan. Pääministeripuolueen vaalisuosiosta on sulanut yli neljä prosenttiyksikköä.

Kokoomus arvioi vaalikauden alussa, että sen kannattajat sietävät tiukkaa talouspolitiikkaa. Moni puolueen vaikuttaja kuitenkin arvioi, että sen äänestäjät vierastavat asiatonta toimintaa.

Sellaista edustavat Garden-rahoituksen taustat sekä hallituksen sisäinen kiistely sote-järjestöjen rahoituskriteereistä. Molemmissa tapauksissa porvariston hillitty charmi on säröillyt.