Särmää kehitystä
Yhä useampi suorittaa intin loppuun. Puolustusvoimien tavoite on tuplata naisten määrä.
3
MIN
Varusmiespalveluksen suorittaneiden suomalaisten määrä on kääntynyt pitkästä aikaa nousuun.
Palveluksen läpäisi viime vuonna 20 781 varusmiestä. Luku on korkein kymmeneen vuoteen.
Tiedot käyvät ilmi Puolustusvoimien julkaisemista henkilöstötilinpäätöksistä. Puolustusvoimat seuraa muun muassa palveluksen keskeyttämistä eri syiden perusteella.
Viime vuosina keskeyttäminen on vähentynyt kaikissa kategorioissa. Entistä harvempi lopettaa terveyssyistä tai vaihtaa siviilipalvelukseen. Myös naisten keskeytykset kuukauden sisällä palveluksen aloituksesta ovat vähentyneet.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutantti Rami Saari on hyvillään kehityksestä. Hänen mukaansa kyse ei ole sattumasta, vaan saavutus on lukuisten toimenpiteiden seurausta.
Tärkein tekijä Saaren mukaan on ollut ihmisten yksilöllinen kohtaaminen.
Hän tarkoittaa sitä, että varusmiehille pyritään löytämään omia kykyjä ja haluja vastaava paikka. Tiedottaminen eri mahdollisuuksista alkaa kutsunnoissa ja jatkuu ennen palveluksen alkua OmaIntti-sovelluksessa.
”Viimeistään palveluksen alkaessa yritetään saada puristettua ihmiseltä, mitä hän haluaa armeijassa tehdä.”
Valmistautumiseen tarjotaan kunto-ohjelmia, jotka voivat helpottaa palveluksen aloittamista.
Myös intin toimintakulttuuriin on puututtu. Saaren mukaan simputtamista ei suvaita Puolustusvoimissa sen enempää varusmiesjohtajilta kuin henkilökunnaltakaan.
”Kaikenlainen epäasiallinen kohtelu pitää kitkeä.”
Saari kuvaa eroa Puolustusvoimien aiempaan toimintakulttuuriin. Silloin ajatusmaailmaan kuului, että ”heikot tippuvat matkasta”.
Kymmenen vuotta sitten palveluksen keskeytti noin 20 prosenttia varusmiehistä.
Nyt luku on pudonnut noin 15 prosenttiin. Kun huomioi ikäluokan koon ja palveluksen aloittavien määrän, laskennallisesti noin tuhat ihmistä enemmän suorittaa palveluksen loppuun.
Puolustusvoimien tavoite on, että poistuma painuu 10 prosenttiin. Saari pitää tavoitetta mahdollisena, sillä osa joukko-osastoista tavoittaa sen jo. Esimerkkeinä hän mainitsee Porin prikaatin, Utin jääkärirykmentin ja Ilmasotakoulun.
Sen sijaan palveluksen aloittavien miesten osuus on ollut vakaa: noin 75 prosenttia ikäluokasta. Saari ei usko, että ennakkotoimet voivat suuresti vaikuttaa siihen.
”Aika iso osa heistä, jotka eivät aloita, on sellaisia, joiden ei kannatakaan aloittaa. Noin puolet on mielenterveydellisiä syitä, johon meillä lasketaan myös päihteiden käyttö.”
On mahdotonta, että koko miesikäluokka aloittaisi palveluksen tai suorittaisi sen loppuun.
”Aina joku nyrjäyttää nilkkansa ja muuta vastaavaa.”
Nykyisin varusmiespalveluksen suorittaa noin tuhat naista vuodessa. Puolustusvoimien tavoite on tuplata luku.
Saari uskoo, että kutsuntauudistus lisää naisten kiinnostusta asepalveluksen suorittamiseen.
Tänä syksynä kolmella paikkakunnalla järjestetään kutsunnoista yhteinen infopäivä kaikille 17-vuotiaille. Kokeilu on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi tulevina vuosina.
Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätöksistä löytyy myös monia muita myönteisiä tuloksia.
Varusmiesten tyytyväisyys omaan palvelusaikaan on parantunut viime vuosina. Korkea maanpuolustustahto on kohentunut edelleen. Jopa vuosia manatut Cooper-tulokset ovat kääntyneet nousuun.
Saari näkee, että kaikkien tulosten kehitys on osa samaa trendiä. Kun palveluksen mielekkyys on kohdillaan, se ruokkii itse itseään.
”Kaikenlainen motivaatio vaikuttaa näihin tuloksiin.”
Varusmiesten motivaatioon on voinut vaikuttaa myös Ukrainan sota. Venäjän hyökkäys naapurimaahansa on konkretisoinut, miksi palveluksella on merkitystä.
Toisaalta vaikutus voi olla myös päinvastainen. Palveluksen keskeytyksissä nähtiin piikki juuri vuonna 2022, varsinkin siviilipalvelukseen hakeutumisessa.
”Sitä on todella vaikea arvioida, miten sota on lopulta vaikuttanut poistumaan.”
Uudet alokkaat aloittavat palveluksensa.