Kanava auki Kremliin

EU-johtajien juhannushuippukokous Brysselissä paljasti, etteivät Euroopan maat ole yksituumaisia seuraavista askelista Ukrainan ja Venäjän suhteen.

Bloomberg kertoi ennen huippukokousta, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa olisi avannut ”diplomaattisen kanavan” Kremlin suuntaan. Käytännössä Costan esikunnasta on oltu muutaman puhelun verran yhteydessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin neuvonantajistoon.

Costan aloite tuli yllätyksenä monille EU-johtajille. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo (kok) totesi kokouksen yhteydessä suomalaistoimittajille saaneensa tietoa puhelusta vasta ”sen jälkeen, kun se oli jo tapahtunut”. Orpon arvion mukaan tämä koski suurinta osaa EU-johtajista.

Huippukokouksen yhteydessä ainakin Saksan, Ranskan, Alankomaiden, Tanskan ja Viron riveistä kritisoitiin tiedotusvälineille kovasanaisesti neuvoston puheenjohtajan sooloiluna pidettyä toimintaa.

Costan liike ei tavallaan ole yllättävä, sillä erilaisten keskusteluyhteyksien avaamisesta on puhuttu viime aikoina paljon.

Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb on pitänyt esillä ajatusta ainakin jonkinlaisen yhteyden muodostamisesta piankin, jotta ”kanava olisi auki” kun neuvottelut aikanaan alkaisivat. Stubb on puhunut kahden kuukauden aikaikkunasta.

Neuvoston puheenjohtajan saama kritiikki kuitenkin kertoo, että aiheeseen liittyy paljon herkkyyksiä. Kenen vastuulla on yhteyksien avaaminen, entä itse neuvotteluiden käyminen?

Presidentti Stubb on hahmotellut marssijärjestystä, jossa ensin etenisivät EU-instituutiot ja myöhemmin mahdollisesti Saksa, Britannia, Ranska, Puola ja Italia, mikäli EU-vedolla toimiminen ei onnistuisi.

Isojen EU-maiden johdosta ei tunnu löytyvän kovin vahvaa tukea instituutioiden järeälle roolille. Pääministeri Orpo myönsikin huippukokouksen yhteydessä, että neuvoston pöydän ympärillä on aiheesta erilaisia mielipiteitä.

Orpon mielestä EU:n osallistuminen on ”luonnollista”, vaikka toisaalta erilaiset turvatakuut ja -järjestelyt taas kuuluvat pikemminkin eri maiden hallituksille kuin EU:lle.

Suurilla eurooppalaisilla mailla on Orpon mukaan siis joka tapauksessa vahva rooli, eikä niistä Britannia ole unionin jäsen.

Samaan aikaan keskusteluja mutkistaa esimerkiksi Britanniassa meneillään oleva hallituskriisi. Keir Starmer jätti maanantaina eronpyyntönsä sekä pääministerin että puoluejohtajan tehtävistä.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui EU-huippukokoukseen, ja Orpon mukaan hänen kanssaan käytiin ”hyvin avoin ja strateginen keskustelu”.

Ukrainan kyky iskeä syvemmälle Venäjälle on vahvistunut, pakotteet purevat ja tällä tiellä on pääministerin mukaan syytä jatkaa.

Saksan ja Ranskan johtajat hehkuttivat aiemmin viikolla järjestettyä G7-huippukokousta, jonka yhteisessä julkilausumassa myös Yhdysvallat vaikutti sitoutuvan paineen lisäämiseen Venäjälle.

Vaikka julkilausumassakin nostettiin esille uusi ”momentum” Ukrainan suhteen, on lopulta epäselvää, kuinka sitoutunut Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump todella on etenemään kysymyksessä samansuuntaisesti eurooppalaisten johtajien kanssa.

Orpon mukaan aikaa pitäisi tällä hetkellä käyttää edustuksesta kiistelemisen sijaan sisäiseen valmistautumiseen, keskusteluun Ukrainan ja Yhdysvaltojen kanssa ja toisaalta Venäjän painostamiseen.

”Euroopan pitää olla pöydässä ja meillä pitää olla nimetty edustaja. Päätetään se sitten, kun sen aika on”, hän muotoili.

Juhannuksen huippukokouksessa käsiteltiin myös unionin kilpailukykyä ja tulevaa monivuotista budjettia (MFF).

Vaikka kilpailukykyyn liittyvä keskustelu ”kriittisistä riippuvuuksista” kehystettiin Kiinan kautta, on koko ajan selvempää, että Yhdysvallat on EU:lle samaan aikaan iso haaste. Muistutus tästä saatiin äskettäin, kun tekoäly-yhtiö Anthropic pimensi Claude-työkalunsa edistyneimmät kielimallit kaikilta käyttäjiltä. Taustalla oli Yhdysvaltain hallinnon määräys sulkea ulkomaiset käyttäjät kehittyneimpien kielimallien ulkopuolelle turvallisuussyistä.

Monivuotista budjettia käsiteltiin EU-puheenjohtajamaa Kyproksen tuoreen neuvotteluesityksen pohjalta. Moni EU-johtajista toivoisi neuvottelun vuosien 2028–2034 rahankäytöstä päättyvän jo tämän vuoden puolella, mutta toive on vähintäänkin kunnianhimoinen.

Kyproksen esitys pienentäisi budjetin loppusumaa komission esitykseen verrattuna kahdella prosentilla eli noin 32 miljardilla eurolla. Tässä esityksessä EU:n budjetti seitsenvuotiskaudelle olisi 1 730 miljardia euroa.

EU-parlamentti ja jotkin jäsenmaat ovat vaatineet unionille suurempaa budjettia. Suomen näkökulmasta Kyproksen esitys taas ei leikkaa rahoitusta riittävästi, eikä Suomi pidäkään etenemistä vielä tältä pohjalta realistisena. Lisäksi Suomi on halunnut, että budjetissa huomioitaisiin paremmin panostukset esimerkiksi EU:n itäisiin alueisiin.