Onkalo ei palvele ulkomaita

Ydinjätteen loppusijoituksen aloittaminen Suomessa alkaa olla käsillä.

Säteilyturvakeskus (Stuk) kertoi elokuun alussa, että se puoltaa käyttölupaa Posivan laitokselle. Satakunnan Eurajoel­la aloittaisi maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan loppusijoituslaitos käytetylle ydinpolttoaineelle.

Posiva toppuuttelee keskustelua, jossa laitoksen on väläytelty palvelevan myös ulkomaisia tarpeita. Yhtiön­ tehtäväksi on määritelty omistajiensa ydinjätteen loppusijoituksesta huolehtiminen.

Omistajia ovat Teollisuuden Voima (TVO), jolla on kolme ydinreaktoria Eurajoella, ja kahta reaktoria Loviisassa pyörittävä Fortum.

”Tämä on luvitettu, suunniteltu ja rakennettu näille viidelle yksikölle, jotka tällä hetkellä pyörivät”, sanoo Posivan toimitusjohtaja Ilkka Poikolainen.

Eurajoelle rakennettu laitos koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta ja loppusijoitusluolasta, Onkalosta. Siinä ydinjäte eristetään ympäristöstään useilla toisiaan täydentävillä elementeillä.

Käytetty ydinpolttoaine pakataan metalliseen kapseliin, joka lasketaan peruskallioon louhittuun tunneliin yli 400 metrin syvyydessä. Tunneli täytetään bentoniittisavella.

Onkalossa on valmiina viisi loppusijoitustunnelia. Niitä tulee yhteensä noin sata. Tunnelit kaivetaan ja täytetään portaittain noin sadan vuoden aikana. Lopulta myös kuljetustunnelit täytetään.

Poikolainen huomauttaa, että jokainen ydinvoimala käyttää omanlaistaan polttoainetta. Posiva on suunnitellut prosessinsa Eurajoen ja Loviisan polttoaineiden mukaan.

”Jokainen polttoaine vaatii modifikaatiot laitteistoon. Emme lähde yhtään spekuloimaan sillä mahdollisuudella, että ottaisimme muiden polttoaineita meille.”

Muiden toimijoiden huomiointi ei välttämättä kävisi käden käänteessä. Nykyistä laitosta suunniteltiin vuosikymmeniä. Muutokset vaatisivat selvitykset Posivalta ja luvitukset Stukilta. Nykyinen lupa-aineisto käsitti lähes 20 000 sivua.

Fyysisten rajoitteiden ohella Onkalon laajemmalle käytölle on laillisia esteitä.

Uusittu ydinenergialaki astuu voimaan vuoden vaihteessa. Se kieltää ulkomailla syntyneiden ydinjätteiden loppusijoittamisen Suomeen, kuten nykyinenkin laki.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne on ehdottanut kiellon kumoamista. Hänen mukaansa Suomi on loppusijoituksessa maailmanluokan osaaja, missä olisi aineksia jopa miljardien eurojen bisnekseen.

Poikolainen toistaa, että ulkomaisen ydinjätteen loppusijoittaminen ei tällä hetkellä kuulu Posivan suunnitelmiin.

Uusittu laki tosin mahdollistaisi ulkomaisen ydinjätteen käsittelyn ja väliaikaisen varastoinnin. Posivalla ei silti ole aikeita tarjota kapselointia ulkomaisille yhtiöille.

Myöskään pienydinvoimaloita Kuopioon ja Helsinkiin suunnittelevat tahot eivät ole olleet yhteydessä Posivaan, Poikolainen sanoo.

Spekulaatiota Posivan laitoksen laajemmasta käytöstä ruokkii vilkas keskustelu ydinvoimasta.

Monissa maissa fossiilisista polttoaineista on luovuttu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samalla suhtautuminen ydinvoimaan on aiempaa avoimempaa.

Posiva palvelee loppusijoituksesta kiinnostuneita toisella tavalla. Sillä on tytäryhtiö Posiva Solutions, joka tarjoaa konsultointia. Sillä on yli 60 asiakasta 19 maassa, Poikolainen kertoo.

Tietotaidon kauppaamisessa liikkuu maltilliset rahat teolliseen toimintaan verrattuna.

Posivan tilikauden tulos oli viime vuonna kolme miljoonaa euroa, joka syntyi nimenomaan tytäryhtiön jakamasta osingosta. Posiva jakoi edelleen kolmen miljoonan osingot omistajilleen eli TVO:lle ja Fortumille.

Fortumin koko vertailukelpoinen liikevoitto viime vuodelta oli 924 miljoonaa euroa.

Loppusijoituksen aloitus vaatii vielä hallituksen päätöksen.

Posivalla on yhä jäljellä töitä sekä kapselointilaitoksessa että ennen kaikkea Onkalossa. Sen tavoitteena on saavuttaa tuotantovalmius tämän vuoden aikana.

”Seuraavan parin kuukauden aikana käyttöönottojen edetessä selviää, onko tämä edelleen mahdollista”, Poikolainen sanoo.