Ikuinen optimisti

Paul McCartney taisi olla nostalgikko jo nuorena miehenä. Ainakin McCartney kirjoitti The Beatlesille monia lauluja, joissa hän muisteli menneitä: Yesterday, Penny Lane ja niin edelleen.

Poikkeuksellisen henkilökohtaisella The Boys of Dungeon Lane -albumilla McCartney laulaa paljon lapsuus- ja nuoruusvuosistaan. Dungeon Lane on katu Speke-nimisellä esikaupunkialueella Liverpoolin laitamilla. McCartneyn ja George Harrisonin perheet asuivat Spekessä 1950-luvulla.

The Boys of Dungeon Lane -levyn on tuottanut muun muassa Rolling Stonesin ja Lady Gagan kanssa työskennellyt Andrew Watt. Siinä missä Stonesin Hackney Diamonds -albumi (2023) oli hengettömäksi hiottu, McCartneyn levyssä on mukavasti rosoa ja inhimillisyyttä. Se ei tunnu brändiä tukevalta tuotteelta, vaan ikuisen musiikinrakastajan työltä.

McCartney soittaa useimpia instrumentteja itse. Kitarariffit ovat vaivattomia, basso koukkii melodioita sieltä täältä. Monet sovitukselliset ratkaisut – vaskipuhaltimet, laulustemmat, psykedeeliset koristeet – ovat tuttuja jo The Beatlesin levyiltä.

Kesäkuussa 84 vuotta täyttävän McCartneyn lauluääni on hiukan kuluneenakin miellyttävä. Lempeästi rockaavan Home to Us -biisin hän laulaa yhdessä Ringo Starrin kanssa. Starr kopistelee kappaleen kivasti pidättelevät ja pompahtelevat rummut.

Ehkä eniten The Boys of Dungeon Lane -levyssä miellyttää sen vaivattomuus. McCartney on vuosien varrella kokeillut kaikenlaista Liverpool Oratoriosta elektronisen musiikin eri tyyleihin. Kaikki projektit eivät ole kestäneet aikaa tai alunperinkään kuulostaneet erityisen onnistuneilta.

The Boys of Dungeon Lane -albumin musiikki on mutkatonta, kaikkien ulottuvilla ja samastuttavissa, mutta omalla tavallaan virtuoosimaista. Se ei ole koskaan väkinäistä tai highbrow. Oikeat valinnat tuntuvat tulleen kuin itsestään.

Levyn lauluista vain Come Inside -kappaleen tuhanteen kertaan kuultu papparock haraa vastaan. Lähelle napakymppiä osuvat muun muassa Wings-tyyppiseksi isotteluksi kasvava As You Lie There pörisevine kitarasooloineen, Traveling Wilburys -superyh­tyeen mieleen tuova Down South -muistelo ja Ripples on a Pond, joka on kuin unohtunut kitarapophitti toiveikkaalta 1980-luvulta.

Ripples on a Pond -laulu on kirjoitettu McCartneyn vaimolle Nancy Shevellille: I love you more than I ever did before / the feeling grows and grows. McCartneyn ikuinen optimismi ja usko tulevaan lämmittävät sydäntä etenkin tällaisena valheiden ja väkivallan aikana. 

Paul McCartney: The Boys of Dungeon Lane. Capitol Records, 2026.