Uskottava pelote
Suomi panostaa miljardeja euroja puolustukseen eikä se välttämättä edes riitä. Uusia menoeriä ovat droonit sekä kyber- ja avaruusteknologia.
5
MIN
Suomi käyttää tänä vuonna 7,7 miljardia euroa puolustusmenoihin. Tieto selviää puolustusministeriön uudesta raportista, jonka laatimiseen ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet. Raportti julkistettiin eduskunnassa 2. kesäkuuta.
Raportin mukaan puolustusmenojen kasvu ylittää Naton asettaman tavoitteen, joka on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se ei silti välttämättä riitä puolustusvoimien todelliseen rahantarpeeseen.
Eduskuntapuolueista vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Vasemmistoliiton mielestä Suomessa täytyisi käydä laaja parlamentaarinen keskustelu useiden miljardien panostuksista.
Puolustusmenojen kokonaisuus muodostuu tänä vuonna puolustusministeriön budjetista, eläkemenoista ja Rajavartiolaitoksen kuluista.
Raportissa Venäjää kuvaillaan pitkäaikaiseksi ja vaikeasti ennakoitavaksi uhkaksi.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, että puolustuksen perusta on edelleen vahvasti Nato-yhteistyössä, mutta Suomen täytyy rakentaa itse ”uskottava pelote”.
Tätä pelotetta rakennetaan miljardeilla euroilla nyt ja seuraavan hallituskauden aikana. Tarkoitus on saada Venäjä ymmärtämään, ettei Suomeen ja Eurooppaan kannata hyökätä.
”Pointtini on aina ollut se, että kysymys ei ole pelkästään siitä, mitä Venäjä tekee, vaan kysymys on siitä, mitä me ja Länsi teemme”, Jaakkola sanoo.
F-35-hävittäjiin ja Merivoimien sotalaivoihin tehdyt satsaukset ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta jatkossa menoja nostavat myös drooni-, kyber- ja avaruusteknologia.
”Elektronisen sodankäynnin investoinnit ovat vaikeasti hahmotettavissa, koska nehän eivät näy ihmisille oikein missään. Elektronisen sodan vaikutuksia saamme kokea esimerkiksi GPS-häirinnässä.”
Puolustusvoimat on nopeuttamassa tiettyjä puolustushankintoja. Niitä ovat droonien torjunta, ampumatarvike- ja räjähdetuotanto, tekoäly, johtamisjärjestelmät ja tiedustelu sekä valvonta.
”Ja tämähän ei tule todeksi ilman resursseja, ihmisiä ja rahaa”, Jaakkola sanoo.
Puolustusvoimien henkilöstömäärää tullaan nostamaan vuosikymmenen loppuun mennessä nykyisestä 13 700:sta noin viiteentoistatuhanteen.
Puolustusvoimiin täytyy palkata uusia osaajia ja pitää huoli Nato-yhteistyöstä sekä reservin toimintakyvystä.
”Haluaisin henkilöstöpuolesta korostaa sitä, että teemme nyt isoja kokonaisuuksia samaan aikaan. Hoidetaan varusmiesten peruskoulutusta ja reservin kertausharjoituksia, ylläpidetään valmiutta ja toimeenpannaan mittavia yhteisiä harjoituksia liittolaisten kanssa.”
Puolustusvoimat käyttää reserviä nykyisin myös kantahenkilökunnan työkuorman vähentämiseen.
”Henkilökunta käy nyt aika kovilla kierroksilla etenkin ilma- ja merivoimissa turvallisuusympäristön tilanteen takia.”
Kenraalia hieman ärsyttää sellainen puhe, ettei ”intti” pärjää ilman reserviläisten apua.
”Se on vähän erikoinen keskustelu, koska me yhdessä asevelvollisten, varusmiesten ja reserviläisten kanssa olemme se intti.”
Jaakkolan mukaan kertausharjoitusten määrä pidetään suunnilleen samalla tasolla, millä se on nyt. Käytännössä noin 25 000 reserviläistä kutsutaan vuosittain harjoituksiin.
Suomen reservin vahvuus on noin 870 000 henkilöä, joista sodan ajan joukkoihin on sijoitettu ja varustettu 280 000 sotilasta. Vuoden 2026 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen myötä reservin yläikäraja nousi 65 ikävuoteen. Tavoitteena on kasvattaa reservin koko noin miljoonaan henkilöön vuoteen 2031 mennessä.
VAstikään sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos kertoi, että se uudistaa rajajääkärien koulutusta Ivalossa ja Onttolassa.
Rajajääkärikomppanioissa vaatimustaso varusmiehille kasvaa, ja miehistön palvelusaika nousee 165 vuorokaudesta 347 vuorokauteen. Varusmiehet saavat koulutuksen muun muassa vaativiin tiedustelutehtäviin.
Puolustusvoimiin ei olla tällä hetkellä laatimassa vastaavanlaisia palvelusajan pidennyksiä, mutta varusmiesten koulutukseen on tulossa muutoksia. Jo nyt droonikoulutus on arkipäivää. Myös koulutuksen sisältöjä on tarkistettu.
”Koulutamme kybervarusmiehiä sekä ohjelmistokehittäjiä. Lisäksi aloitamme informaatiopuolustuksen varusmieskoulutuksen ensi vuoden alusta.”
Kenraali ei avaa, kuinka suurista koulutusmääräistä on kyse, sillä toiminta on vasta käynnistetty.
”Koulutamme kybervarusmiehiä ja ohjelmistokehittäjiä.”
Jaakkola viittaa drooniuhasta puhuessaan myös suomalaisten mielipiteisiin, jotka käyvät ilmi vastikään julkistetusta Ajatuspaja Toivon tekemästä kyselystä. Siinä suomalaisilta kysyttiin mielipidettä maamme ilmatilaan harhautuvista drooneista.
Huoli drooneista on hiukan lisääntynyt ja peräti 80 prosenttia vastaajista kannattaa lisäpanostuksia drooneihin.
”Suomalaiset hahmottavat mielestäni hyvin sen, että meidän pitää mukautua tähän uuteen todellisuuteen ja uhkaan”, Jaakkola sanoo.
Kyselyraportti paljastaa myös sen, että suomalaiset luottavat ensisijaisesti muiden Pohjoismaiden apuun, jos Suomi joutuisi vihamielisen hyökkäyksen kohteeksi. Yhdysvaltojen apuun uskoo vain pieni osa vastaajista.
Luottamusta näyttää rapauttavan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, joka on muun muassa uhannut vetää Saksasta pois 5 000 Nato-sotilasta.
Trump on arvostellut toistuvasti Nato-liittolaisiaan siitä, etteivät nämä ole auttaneet Yhdysvaltoja sodassa Irania vastaan.
Jaakkolan mukaan Nato-yhteistyö kuitenkin sujuu, ja harjoituksia toteutetaan kuten ennenkin. Käytännössä liittolaiset seuraavat tarkasti, tekeekö Yhdysvallat muutoksia Naton joukkorakenteeseen. ”Tämä asia on tullut nyt konkreettisesti esille. Käynnissä on ratkaisujen pohtiminen.”
Ulkoministeriön mukaan Suomi on tukenut Ukrainaa reilun neljän vuoden aikana yhteensä noin 4,1 miljardilla eurolla. EU-tasolla kokonaistuki on noussut noin 200 miljardiin euroon.
Suomi jatkaa tukea ja kehittää jatkossa myös yhteistyötä Ukrainan drooniteollisuuden kanssa. Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt suunnata Ukrainalle tänä vuonna 300 miljoonan euron rahoituksen, jolla pyritään yhdistämään Ukrainan sotilaallinen tukeminen ja suomalaisen puolustusteollisuuden kehittäminen.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että suomalainen ja ukrainalainen yritys tekevät yhteistyötä droonien rakentamisessa. Droonit annettaisiin pääosin Ukrainan käyttöön.
”Osa jäisi Suomelle, jolloin käytössä olisivat jatkuvasti rintamalla testatut järjestelmät. Samalla meidän teollisuudellemme muodostuu skaalautumiskyky”, Jaakkola sanoo.