Tehoton veroale?

Tutkijat eivät pidä hallituksen päätöstä alentaa yhteisöveroa erityisen tehokkaana tai hyvin kohdennettuna uudistuksena, selviää Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreesta lausunnosta.

Petteri Orpon (kok) hallitus päätti viime vuoden kehysriihessä alentaa yrityksien maksamaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys oli lausuntokierroksella, joka päättyi maanantaina.

Esitysluonnoksessaan hallitus perustelee uudistusta erityisesti talouskasvun kiihdyttämisellä. Hallituksen mukaan talous on käännettävä kasvu-uralle, jotta nykyiset julkiset palvelut voidaan rahoittaa myös jatkossa.

”Tätä tavoitetta silmällä pitäen olisi välttämätöntä parantaa yritysten kykyä tehdä investointeja”, luonnoksessa kirjoitetaan.

”Yhteisövero on tässä olennaisessa asemassa, koska investoinnin tuottamaan tuloon sovellettava yhteisöveroprosentti vaikuttaa suoraan investoinnin tuottamaan kassavirtaan ja sitä myötä investoinnin kannattavuuteen.”

Verotutkijat arvioivat, että yhteisöveron alentaminen vaikeuttaa merkittävästi julkisen talouden sopeutustavoitteen saavuttamista.

Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että veronalennuksen hinta on noin 830 miljoonaa euroa vuodessa. Hinta on staattinen, eli se ei ota huomioon mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia.

Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteisen huippuyksikön tutkijat huomauttavat, että yhteisöveron alennus koskee kaikkia yrityksiä – riippumatta siitä, lisäävätkö ne investointejaan tai työllistävätkö ne enemmän ihmisiä.

”Verokannustimen kohdentaminen esimerkiksi lisäinvestointeihin, tki-toimintaan tai työllistämiseen voisi hyvin toteutettuna olla selvästi vaikuttavampi vaihtoehto”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden mukaan perustelut veronalennuksen hyödyistä jäävät epäselväksi, koska yhteisöveron alentamisen vaikutukset investointeihin ja kasvuun eivät tutkimuskirjallisuuden perusteella ole kovin suuria ja niihin liittyy merkittävää epävarmuutta.

Valtiovarainministeriö arvioi viime vuonna, että yhteisöveron alennuksen itserahoitusaste saattaisi olla jopa 60 prosenttia.

Itserahoitusaste kuvaa, kuinka veroasteen aleneminen vaikuttaa verotuottoihin. Veron alentaminen saattaa myös lisätä taloudellista toimeliaisuutta, mikä voi kasvattaa verokertymää myös pienemmällä veroasteella.

Nyt itserahoitusaste arvioidaan pienemmäksi. Asia nousikin esille tiistaina eduskunnassa, kun täysistunto käsitteli valtioneuvoston selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta.

Esimerkiksi Mari Holopainen (vihr) arvosteli yhteisöveron alennusta ”tehottomaksi”.

”Valtiovarainministeriön arvio tulevan yhteisöveroalennuksen itserahoittavuudesta on pudonnut noin 40 prosenttiin, kun vielä vuosi sitten arvio oli 60 prosenttia”, hän huomautti.

Muidenkin oppositiopuolueiden riveistä vaadittiin suoraan päätöksen perumista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi vastauspuheenvuorossaan, että esimerkiksi tuoreen yritystutkimuksen mukaan yhteisöveron kevennys lisää investointihalukkuutta sekä suurissa että pienemmissä yrityksissä. Purra viittasi lisäksi saksalaistutkimukseen, jonka mukaan yhteisöveron keventämisen vaikutus näkyy myös työntekijöiden palkoissa.

”Saksa muuten aikoo keventää yhteisöveroa myös lisää. Mihinkähän tämä perustuu, arvoisa oppositio? Voisiko se perustua siihen, että Saksankin talous kaipaa todella kasvua?” Purra kysyi

”Oletteko huomanneet myös sen, että tällä hetkellä niitä kansainvälisiä investointeja virtaa Suomeen? Se on mielestäni erittäin hieno asia. Se, millä tämänkin saisi varmasti katkeamaan, olisi poukkoileva veropolitiikka, jossa näitä kevennyksiä lähdettäisiin perumaan.”