Norjalainen sairaanhoitaja hoivaa kuukauden ikäistä tyttövauvaa, jonka äidillä on ebola. © Jari Lindholm

Ebola paheni kansainväliseksi terveysuhaksi – SK seurasi, miten tautia hoidettiin vuonna 2014

SK:n Jari Lindholm kävi Sierra Leonessa 12 vuotta sitten ja seurasi ebolaklinikan toimintaa. Myös silloin tauti oli julistettu kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.

SK:n parhaat
Teksti
Antti Karjalainen

Vakavia ebolaepidemioita aiheuttaa kolme virusta. Kongon demokraattisessa tasavallassa niistä leviää parhaillaan uusin, Bundibugyo. Siihen ei ole rokotteita tai lääkehoitoa.

Tiistaina verenvuotokuume oli tappanut maassa ainakin 131 ihmistä. Rajan takana Ugandassa oli kuollut yksi. Kongon demokraattisessa tasavallassa tartunnan saaneita arvioitiin olevan vähintään 513, mutta mahdollisesti paljon enemmänkin.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi sunnuntaina. Se tarkoittaa, että tauti uhkaa suurten ihmisjoukkojen terveyttä muuallakin kuin maassa, jossa se on puhjennut. Torjunta voi vaatia kansainvälistä yhteistyötä.

Suomessa ebola ei ole uhka, Ylen haastattelema THL:n lääkäri totesi. Koko Euroopassakin hyvin pieni.

Ebola tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Sen jälkeen epidemioita on ollut 17, Yle kertoi. Kansainväliseksi kansanterveysuhaksi tauti on nimetty kaksi kertaa aiemmin.

Vuosina 2014–2016 Länsi-Afrikassa ebola levisi yli 28 600 ihmiseen, useampaan kuin koskaan sen jälkeen tulleissa epidemioissa. Suomen Kuvalehden Jari Lindholm matkusti tuolloin Keneman kaupunkiin Sierra Leoneen. Siellä sijaitsi sairaala, jossa tehtiin terveydenhoidon historiaa. Koskaan aiemmin ei pelätyn verenvuotokuumeen käyttäytymistä ollut seurattu niin läheltä.

SK:n parhaat:

Ilmoita asiavirheestä