EU-mallioppilaan pitää olla terveen itsekäs
Suomi on ollut vuodesta 1995 alkaen rakentava ja vahva toimija Euroopan unionissa. Suomi on hallituksen poliittisesta väristä riippumatta sitoutunut aktiiviseen EU-politiikkaan. EU-pöydissä olemme olleet kuuliainen mallioppilas.
Suomalaiset ovat monin eri tavoin hyötyneet EU-jäsenyydestä. Kaikkia hyötyjä ei voida laskea rahassa. Euroopassa jylläävän velkakriisin aikana on unohtunut, että Suomi on eurooppalaisen integraation siivin saanut turvallisuustakuut. EU on poliittisena ja taloudellisena liittona rauhanprojekti, joka on luonut vakautta ja turvaa Eurooppaan. Siitä osoituksena on Nobelin rauhanpalkinto, joka luovutetaan Euroopan unionille Oslossa ensi maanantaina.
Suomen tiukentunut linja euromaiden talouskriisien hoitamiseen ja rahoitusjärjestelmien pelisääntöjen uudistamiseen on perusteltua. Meidän on oltava EU-pöydissä terveellä tavalla itsekäs. Meidän ei pidä suostua ylisolidaarisuuden nimissä suomalaisten hyvinvointia ja työnteon mahdollisuuksia nakertaviin ratkaisuihin.
EU-komissio on hahmotellut tiivistyvästä euroalueesta täysimääräistä finanssi- ja talousliittoa. EU-johtajat pyrkivät löytämään ennen joulua sovun yhteisestä pankkivalvonnasta, joka on ensimmäinen askel kohti pankkiunionia. Yhteinen pankkivalvonta on tervetullut uudistus. Se on parhaimmillaan suomalaisten etu.
Yhteisellä pankkivalvojalla on oltava riittävät muskelit siihen, että mikä tahansa vaikeuksissa oleva pankki voidaan ajaa hallitusti alas. Tiukasti on pidettävä huolta siitä, että ensisijaisesti kriisipankista vastaavat sen omistajat ja velkojat.
Suomalaisten pankkiasiakkaiden maksettavaksi ei saa sälyttää muualla syntyneitä tappioita. Tämä uhka on olemassa, mikäli pankkiunioniin sisällytetään yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja kriisinhallinnan rahoitus.
Pöytä on puhdistettava ensin nykyisistä ongelmista. Vasta sitten voidaan alkaa keskustella yhteisvastuuseen perustuvista järjestelmistä. Moraalikadon riski on otettava vakavasti.
Suomen hallitus teki viisaan linjauksen jättäytymällä pois rahoitusmarkkinaveroa valmistelevasta ryhmästä. Komissio on markkinoinut veroa harhaanjohtavasti keinottelun suitsijana. Kyse on komission pitkään haaveilemasta verosta, jonka tuotosta osa uppoaisi unionin kassaan.
Eduskunta käsittelee parhaillaan pankkiverolakiesitystä. Suomen pitäisi odottaa kriisinhallintadirektiiviesityksen hyväksymistä EU:ssa ennen kansallisten veroratkaisujen tekemistä. Komissio antoi viime kesänä direktiiviesityksen, joka käytännössä edellyttää kriisinhallinta- tai vakausrahastojen perustamista kuhunkin EU-maahan. Niiden varat kerättäisiin luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä riskiperusteisilla maksuilla.
Mikäli Suomessa päädytään kansallisen pankkiveron käyttöönottoon jo tässä vaiheessa, lakiin on kirjattava selkeästi, että veron tuotto rahastoidaan kaikissa oloissa kokonaan mahdollisten pahojen päivien varalle.
Populistisessa keskustelussa unohtuu tosiasia, että finanssiala on yksi suurimpia veronmaksajia Suomessa. Koko yhteisöveron tuotosta finanssialan yritykset maksoivat viime vuonna kuudesosan. Veroa maksettiin vakuutusmaksuveron tuotto mukaan lukien yhteensä yli 1,4 miljardia euroa.
Suomen terveessä kunnossa oleva finanssisektori on tuonut maallemme työtä ja kasvua. Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa meidän pitää panostaa työllisyyteen ja kasvuun. Tämä tavoite onnistuu parhaiten, kun hallitus jatkaa kansalliset edut huomioivaa aktiivista ja vastuullista EU-politiikkaa.
Piia-Noora Kauppi
Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.