Patronato on palestiinalaisten rakentama kaupunginosa Santiagossa. Joka aamu 30 viime vuoden ajan ryhmä maanmiehiä on tavannut palestiina­laisten omistamassa kahvilassa. Yksi heistä on Jihad Hadweh (keskellä), joka muutti Chileen vuonna 1988 ja omistaa tekstiilialan yrityksen. Tekstiili­teollisuus on ollut palestiinalaisyhteisön tavaramerkki.
palestiinalaiset

Kuin siellä kotona

Chilessä asuu arviolta puoli miljoonaa palestiinalaista. Osa heistä on maan eliittiä.

Teksti
Suomen Kuvalehti
Teksti ja Kuvat
Henrietta Soininen
4 MIN

Jokaisesta kylästä löytyy pappi, poliisi ja palestiinalainen, kuuluu vanha chileläinen sanonta.

Yllättäen eniten palestiinalaisia elää arabimaailman ulkopuolella Chilessä. Maassa asuu arviolta puoli miljoonaa palestiinalaista.

Samy Silhi Vargas pitää käsissään vuonna 1948 Chileen tulleen isoisänsä henkilötodistusta. Asianajajaksi kouluttautunut Silhi haluaa pitää palestiinalaisen kulttuuriperinnön elossa ja toimii aktiivisesti yhteisössä.

Olin Chilessä ensimmäistä kertaa lukiolaisena vaihto-oppilaana vuosina 2009 ja 2010. Suosikkisukulaiseni isäntäperheessä oli dramaturgina työskentelevä Ana-serkku. Hänen kissansa nimi oli Palestina. Tuolloin en ajatellut asiaa sen kummemmin, mutta myöhemmin ymmärsin, että Ana oli nimennyt kissansa isänpuoleisten juuriensa mukaan.

Vaihto-oppilasvuoden jälkeen olen asunut Chilessä vielä viisi vuotta ja vieraillut maassa useita kertoja. Minua alkoi kiinnostaa, miksi niin moni palestiinalaisista on päätynyt juuri sinne.

Dramaturgi Ana Harcha Cortés kastelee kasveja kattoterassillaan Santiagossa. Hän päätti ostaa asunnon, koska se muistuttaa hänen sukulaistensa koteja, jotka imitoivat on välimerellistä arkkitehtuuria.
María Elena Harcha Abuhadban kodin seinät pursuilevat hänen isänsä tekemiä maalauksia. Vaikka hänen isovanhempansa puhuivat lapsilleen arabiaa, kielitaito ei säilynyt Harchan sukupolvelle asti. ”Kun kävin neljä vuotta sitten ensimmäistä kertaa Palestiinassa, minusta tuntui, että kehoni oli päällystetty paljeteilla, jotka alkoivat kaikki lepattaa.”

Ensimmäiset palestiinalaiset saapuivat Chileen 1800-luvun lopulla. Nykyään suurin osa palestiinalaisista on toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajia.

Ensimmäiset palestiinalaiset saapuivat Chileen 1800-luvun lopulla. Heihin vetosi varmasti se, että maat muistuttavat maantieteensä ja ilmastonsa puolesta toisiaan. Palestiinassa ja Chilen keskiosissa on hedelmällisiä laaksoja, jotka sopivat oliivin ja sitrusten viljelemiseen. Lännessä maat rajautuvat mereen ja idässä vuoristoon. Nykyään suurin osa palestiinalaisista on toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia.

Aya al-Hamidi on aktivisti. ”Kerran tätini soitti ja kysyi, mitä oikein olen mennyt tekemään, sillä kuvani näytettiin sionistisissa uutisissa. Olen satavarma, että minut tapetaan, jos yritän astua jalallanikaan Palestiinaan”, hän sanoo. Al-Hamidin paidassa on Israelin vuonna 2022 tappaman Al Jazeeran toimittajan kuva.
maaliskuuta 2025 Yhdysvaltain suurlähetystön edessä Santiagossa järjestettiin mielenosoitus Palestiinan puolesta, koska Israel oli edeltävänä yönä jälleen pommittanut Gazaa.
Club Deportivo Palestinon fanit Felipe Dinamarca ja Rafael Torres valmistautuvat peliin. Vaikka faneilla ei välttämättä ole henkilökohtaisia siteitä Palestiinaan, moni salakuljettaa kantaaottavia kylttejä otteluihin.

Länsimaisissa medioissa palestiinalaiset näytetään yleensä kärsimyksen ja puutteen keskellä. Valokuvaajana halusin tuoda esiin monipuolisempaa kuvastoa.

Palestiinalaisten yhteisö Chilessä on sosioekonomisesti ja poliittisesti monimuotoinen. On perheitä, jotka ovat vaurastuneet ja ovat tätä nykyä osa chileläistä eliittiä. Esimerkiksi pääkaupunki Santiagon hienostoalueella on palestiinalaisten perustama koulu ja eksklusiivinen Club Palestino. Yksi paikallisen jalkapalloliigan menestyjistä on Club Deportivo Palestino.

Maatalousinsinööri Enas al-Ghoul on kehittänyt laitteen, joka tekee suolaisesta vedestä juomakelpoista. Hän pakeni Gazan sotaa äitinsä Faridan ja tyttärensä Rahafin kanssa mukanaan vain päällään olevat vaatteet.
Lapsia liikuntatunnilla Colegio Árabessa, palestiinalaisten vuonna 1978 perustamassa koulussa. 400 oppilaan koulu sijaitsee hienostoalueella Santiagossa. Koulussa opetetaan arabian kieltä ja kulttuuria. Vuosittain jokaisen valmistuneen kunniaksi istutetaan oliivipuu koulun pihalle.
Santiagolaisen Club Palestinon 4 000 jäsenestä 90 prosenttia on arabialaisia. Klubilla on muun muassa uima-altaita, tennis- ja jalkapallokenttiä, ravintola sekä juhlatiloja. Jäsenmaksun suuruus riippuu perheen koosta.

Tapaamani palestiinalaiset työskentelivät asianajajina, arkkitehteinä, taiteilijoina, katukauppiaina, opettajina, toimittajina, vartijoina, kahvilanpitäjinä ja insinööreinä sekä tekstiiliteollisuudessa. Osa oli saapunut maahan vain muutamia kuukausia aiemmin. Kuvasin heitä maalis- ja joulukuussa 2025.

Palestiinalaiskysymyksen parissa aktiivisesti toimivia hiertää se, että osa varakkaammista maanmiehistä tukee nyt maaliskuussa virkaan astunutta José Antonio Kastia, joka on Chilen ensimmäinen äärioikeistolainen presidentti sitten demokratiaan paluun.

Vallanvaihto heijastuu varmasti maan Palestiina-suhteisiin, jotka ovat aikaisemmin olleet varsin lämpimät. 

Henrietta Soininen (s. 1992) on kuvajournalisti, joka on erikoistunut dokumentaarisiin valokuvaprojekteihin. Chilestä hän on aiemmin tehnyt Suomen Kuvalehdelle jutun järjestöistä, jotka auttavat naisia laittomissa aborteissa.

Ilmoita asiavirheestä