Konkurssihakemukset huipussa
Ruuhkan selvittäminen jatkuu oikeudessa vuosia, arvioi viranomainen.
4
MIN
Käynnissä olevan konkurssiaallon selvittäminen jatkuu oikeusasteissa vuosia, arvioi asiaa seuraava viranomainen.
Pitkään jatkunut talouden heikko kausi on kasvattanut konkurssien määrää tuntuvasti. Viime vuonna vireille pantiin runsaat 3 900 konkurssia. Luku on suurin sitten 1990-luvun laman.
Konkurssiasiamies Terhi Maijala on huolissaan siitä, että konkurssien suuri määrä kuormittaa ruuhkaisia tuomioistumia entisestään. Konkurssimenettelyn aloittamisesta päättää tuomioistuin.
Varsinaisesta pesänselvityksestä vastaa käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja. Konkurssit voivat kuitenkin poikia pidempiä oikeusprosesseja varsinkin talousrikoksiin liittyen, Maijala huomauttaa.
”Konkurssien suuri määrä kuormittaa poliisia, syyttäjälaitosta ja oikeudenhoitoa. Tulee menemään vuosikausia ennen kuin erityisesti talousrikoksiin liittyvä suma on purettu, vaikka konkurssien määrä alkaisi laskea huomenna”, Maijala sanoo.
Verohallinnosta kerrotaan SK:lle, että konkurssien lisääntyessä myös talousrikoksiin liittyvien tutkintapyyntöjen määrä on kasvanut.
”Esimerkiksi velallisen epärehellisyys -rikokset ovat yli kymmenvuotisen tilastoinnin korkeimmalla tasolla”, kertoo harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta.
Vireille pannuista konkursseista velallisen epärehellisyysrikosten osuus on viime vuosina ollut noin viidesosa, Marttinen kertoo. Osuus on ollut lievässä kasvussa. Tyypillisesti konkurssien yhteydessä syyllistytään velallisen rikoksiin, kirjanpitorikoksiin ja verorikoksiin.
Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi viime syksynä selvityksen, jonka mukaan joka toisessa konkurssiyhtiössä on kohonnut harmaan talouden riski.
Erityisesti lyhytikäisillä yrityksillä harmaa talous voi olla koko olemassaolon lähtökohta. Selvityksessä kuitenkin tunnistettiin myös pitkäikäisiä yrityksiä, joilla oli epäselvyyksiä vasta vuotta ennen konkurssia.
”Tulokset kertovat siitä, että osa harmaan talouden teoista tehdään vasta loppuvaiheessa, jolloin yhtiön heikko taloudellinen tilanne on jo ilmeistä”, Marttinen sanoo.
Konkurssien määrä on kasvanut tuntuvasti vuosien ajan. Nousua vuosikymmenen alusta on tullut 83 prosenttia.
Vaikeuksien syyt ovat tiedossa. Koronapandemiaa seurasivat toimitusongelmat, Ukrainan sota, energiakriisi ja inflaatiopiikki.
Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon on sekin pitänyt epävarmuutta yllä. Viime keväänä poukkoili tullipolitiikka, nyt yritetään hahmottaa Iranin sodan seurauksia.
”Tämä kaikki vaikuttaa kuluttajien luottamukseen ilman muuta. Tämä on kuin noidankehä. Kun kuluttajat perustellusti säästävät pahan päivän varalle, se näkyy myös yritysten kasvussa”, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
Huojentava tieto on, että konkurssien vuoksi työpaikkansa menettäneiden määrä ei ole kasvanut yhtä paljon.
Viime vuonna konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli yhteensä runsaat 14 000 ihmistä henkilötyövuosilla mitattuna. Kasvua vuodesta 2020 on vajaa kolmannes, 31 prosenttia.
Ilmiötä selittää se, että Suomen yrityskenttä on hyvin pienyrittäjävaltainen, Toivonen sanoo. Hänen edustamansa järjestö ajaa varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten asiaa.
”Meillä on suuria ja keskikokoisia yrityksiä oikeastaan vain prosentti kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjiä on noin 70 prosenttia.”
Konkurssien määrä 2000-luvun ennätyksessä
Vertailussa vuosikymmenen alun lukuihin on hyvä huomata, että silloin yrityksille oli tarjolla poikkeusjärjestelyitä.
Korona-aikana valtio rajoitti velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin. Samalla se jakoi mittavasti yritystukia. Toimet olivat vastapainoa koronarajoituksille. Moni ekonomisti arveli tuolloin, että tukijärjestelyt vain lykkäävät konkurssikypsien yhtiöiden kaatumista.
Pandemiavuosista on kuitenkin jo aikaa. Konkurssien määrä on ollut usean vuoden ajan yli koronaa edeltäneen keskiarvon.
”Eihän tämä tietenkään selitä enää nykytilannetta”, Toivonen sanoo.
Julkisessa keskustelussa tilanteesta on syytetty myös viime vaalikauden yel-uudistusta. Sen tarkoitus oli puuttua alivakuuttamiseen, mikä monin paikoin nosti yrittäjien eläkemaksuja.
Asiaa on pitänyt esillä omassa viestinnässään myös Suomen Yrittäjät, joka on toivonut lain päivittämistä. Toivonen kuitenkin myöntää, ettei se yksistään selitä konkurssisumaa.
”Sen merkitys ei ole niin iso, mutta se voi olla eräs tekijä pienen yrittäjän arjessa. Siihen emme jaksa uskoa, että pelkästään se kaataisi menestyviä yrityksiä.”
Konkurssihakemusten määrä kasvaa vielä ainakin kesään saakka, Toivonen ennustaa.
Hänen mukaansa konkurssitilastot laahaavat aina puolisen vuotta talouden suuntaa jäljessä. Työllisyysluvuista käytetään samaa nyrkkisääntöä.
Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan Suomen talous kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia. Luku on hieman pienentynyt ennakkotiedoista, ja se voi muuttua vielä moneen kertaan.
Toivonen ei pidä varovaista kasvua riittävänä käänteenä. Suomen Yrittäjien tuoreimmassa jäsenkyselyssä noin 20 prosenttia yrityksistä kuvasi taloudellista tilannettaan huonoksi. Osuus on kasvanut varovaisesti kolmen vuoden ajan.
”Olisi epätodennäköistä, että se lähtisi tästä kovaa vauhtia muuttumaan, kun katsotaan kasvuennusteita. Viidennes yrityksistä on yhä haasteiden ikeessä”, Toivonen sanoo.
Toisaalta hän näkee kyselyssä myös valonpilkahduksia. Tilanteen paranemista ennakoivien yritysten osuus on varovasti kohentunut viime vuosista. Maksuhaasteista kertovia on vähemmän.
”Vielä ei voida puhua kauhean merkittävistä tuloksista, mutta kun on jotain positiivista, pyrimme sanomaan sen ääneen, koska se ruokkii uskoa tulevaisuuteen.”