Talouden tukijalka horjuu

Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iraniin synnyttivät viikonloppuna välittömän vastaiskujen sarjan Persianlahden maihin.

Jotakin tällaista alueella osattiin myös odottaa. Persianlahden arabivaltioilla on likeiset suhteet Yhdysvaltoihin ja maissa sijaitsee useita amerikkalaistukikohtia.

Logiikka oli nähty jo viime kesänä: kun Israel ja Yhdysvallat iskivät kesäkuussa Iranin ydinohjelmaa vastaan, teki Iran vuorostaan iskun Qatarissa sijaitsevaan Al Udeidin lentotukikohtaan. Se on Yhdysvaltojen suurin sotilastukikohta Lähi-idässä.

Tuolloin Iran varoitti iskusta etukäteen, ja osin se myös torjuttiin. Qatarin hallinnon mukaan tilanteesta selvittiin ilman loukkaantuneita tai kuolonuhreja.

Tällä kertaa ajatollah Ali Khamenein kuolemaan johtaneet iskut ovat poikineet huomattavasti laajemman kosto-operaation.

Viranomaiset, kansainväliset mediat sekä myös alueen valtiolliset uutistoimistot kuten KUNA, QNA, BNA ja WAM ovat raportoineet lauantaista alkaen useista iskuista Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin, Bahrainiin, Saudi-Arabiaan, Omaniin, Qatariin ja Kuwaitiin.

Muun muassa ballistisin ohjuksin ja droonein toteutetut iskut jatkuvat edelleen.

Merkittäviä Yhdysvaltojen tukikohtia sijaitsee Qatarin lisäksi Arabiemiraateissa, Bahrainissa, Saudi-Arabissa ja Kuwaitissa. Iskuja on raportoitu myös Israeliin, Jordaniaan ja Irakiin.

Paikalliset viranomaiset ovat kertoneet torjuneensa useita iskuja. Puolustuksen läpäisseet iskut ja torjutuistakin iskuista syntyneet sirpaleet ovat tästä huolimatta aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja ja kuolonuhreja alueella.

Tuhoja on aiheutunut esimerkiksi Abu Dhabin ja Dubain lentokentillä, Crowne Plaza -hotellilla Bahrainin Manamassa sekä Saudi-Arabian suurimmalla öljynjalostamolla.

Tarkka, ennalta varoitettu isku yhteen tukikohtaan poikkeaa merkittävästi siviili- ja energiainfrastruktuuriin tai vaikkapa asuinrakennuksiin osuvista lukuisista iskuista.

Sunnuntaina ylimääräiseen istuntoon kokoontuneet alueen ulkoministerit tuomitsivat Iranin iskut ja korostivat, että isku yhtä Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaata kohtaan on isku kaikkia maita kohtaan.

Ministerit alleviivasivat, että mailla on oikeus vastata iskuihin – vaikka ne eivät ole vielä niin tehneet. Samalla ministerit huomauttivat, että alueen vakaus ei ole vain paikallinen kysymys vaan kansainvälisen talouden ja merenkäynnin ”perustavanlaatuinen tukipilari”.

Juuri tätä tukipilaria Iran epäilemättä haluaakin horjuttaa. Ihmiset ovat lukittautuneet koteihinsa, lentoliikenne on keskeytetty ja pörssit suljettu.

Monissa länsimaissa tämä on tarkoittanut uutisia Dubaihin jumiutuneista matkailijoista, mutta vaikutukset ovat turismia merkittävästi laajemmat. Arabiemiraattien Dubai ja Qatarin Doha ovat toki merkittäviä lentoliikenteen solmukohtia, mutta Persianlahden maat ovat myös merkittäviä talouskeskuksia, öljy- ja kaasutuottajia sekä kansainvälisen rahdin kauttakulkumaita.

Esimerkiksi sunnuntaina maailman isoimpiin kuuluva kuljetusyhtiö Hapag-Lloyd ilmoitti korottavansa tuntuvasti hintoja alueelle suuntautuvaan ja sieltä tuotavaan rahtiin. Iskujen vaikutuksista energiahyödykkeiden hintoihin ja saatavuuteen on kirjoitettu kaikkialla maailmassa.

Iskut ovat muuttaneet nopeasti tilanteen maissa, jotka ovat nauttineet paitsi vauraasta myös verrattain rauhallisesta ja vakaasta maineesta Lähi-idässä.

Tätä mainetta maat ovat halunneet myös varjella ja pönkittää erilaisin keinoin, kuten kanavoimalla varallisuuttaan maailmalle ja kohottamalla imagojaan vaikkapa urheilukilpailuin.

Samalla Persianlahden maiden kansalaiset ovat eläneet yhteiskuntasopimuksessa, jossa emiiri- tai kuningassukujen ehdottoman ja kyseenalaistamattoman vallan vastapainoksi on luvattu vaurautta ja turvallisuutta.

Nyt syntynyt tilanne horjuttaa sekä ulkoista imagoa että yhteiskuntasopimuksia. Ei olekaan ihme, että maat ovat pyrkineet kontrolloimaan myös sitä, mitä ja miten tuoreista tapahtumista kerrotaan.

Esimerkiksi Bahrainissa viranomaiset ovat pidättäneet ainakin yhden iskuja kuvanneen ja videoita sosiaalisessa mediassa julkaisseen henkilön. Myös kuwaitilaisviranomaiset ovat korostaneet, ettei tässä tilanteessa sovi aiheuttaa paniikkia julkaisemalla tietoja, jotka voisivat ”horjuttaa sisäistä turvallisuutta”.

Näillä toimilla halutaan paitsi säädellä julkisuutta myös viestiä epäilemättä omille kansalaisille, ettei maiden virallista linjaa suhteessa Yhdysvaltoihin tai Iraniin tule nytkään kyseenalaistaa.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö virallinen linja voisi muuttua.

Financial Timesin haastattelema Behnam Ben Taleblu yhdysvaltalaisesta Foundation for the Defense of Democracies -ajatushautomosta arvioi, että Iranin ”kovat, nopeat ja varhaiset” iskut saattaisivat synnyttää alueella niin ison kriisin, että maat ryhtyisivät todellisiin toimiin.

Talebun mukaan tämä voisi tarkoittaa käytännössä painostusta Israelin ja Yhdysvaltojen toimien pysäyttämiseksi.

Toinen vaihtoehto on, että aidalla keikkumiseen tottuneet maat valitsisivat puolensa ja joko itse tekisivät vastaiskuja Iraniin tai antaisivat liittolaistensa käyttää infrastruktuuriaan niiden tekemiseen.

Tällöin hyvä kysymys on, toimisivatko maat yhtenä joukkona. Tilanne voikin vaikuttaa myös maiden keskinäisiin suhteisiin.

Toistaiseksi alueen viranomaiset ovat ylistäneet lausunnoissaan yhteistyötä ja sisarellisia suhteita sekä korostaneet dialogia.

Samaan aikaan on syytä muistaa, että alueen mailla ja väestöillä on omat keskinäiset eroavaisuutensa ja jännitteensä.

Saudi-Arabia on ollut pitkään Iranin vahva vastustaja alueella. Vaikka maat yhdessä ovat pyrkineet niin julkisesti kuin kulissien takanakin estämään iskuja, on Saudi-Arabia esimerkiksi The Washington Postin mukaan toisaalta myös yllyttänyt Trumpia hyökkäämään Iraniin.

Saudi-Arabialla ja Arabiemiraateilla taas on käynnissä keskinäinen valtakamppailu liittyen Jemenin tilanteeseen. Molemmat maat yhdessä ajautuivat taas viime vuosikymmenellä diplomaattiseen konfliktiin Qatarin kanssa, joka on perinteisesti ollut alueen maista läheisin Iranin kanssa.

Iranin ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja puolestaan on kätilöinyt Oman, joka oli selvimmin pettynyt hyökkäykseen ja myös ilmeisen loukkaantunut vastaiskuista.

”Olen tyrmistynyt. Käynnissä olevia, vakavia neuvotteluja on jälleen horjutettu. Tämä ei palvele Yhdysvaltojen etuja eikä maailmanlaajuisen rauhan edistämistä”, maan ulkoministeri Badr bin Hamad Al Busaidi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

”Kehotan Yhdysvaltoja olemaan tunkeutumatta syvemmälle. Tämä ei ole teidän sotanne.”

Kriisi voi hitsata maita tiukemmin yhteen, mutta se voi synnyttää myös uusia jännitteitä niiden välille.

Persianlahden heikentynyt turvallisuustilanne vaikuttaa myös muun maailman arvioon syntyneestä konfliktista.

Esimerkiksi Britannian pääministeri Keir Starmer julkaisi sunnuntaina lausunnon, jonka mukaan Iranin ”poltetun maan taktiikkaa” vastaan on toimittava muun maussa alueen liittolaisia tukien.

Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot taas totesi maanantaina, että maa olisi valmis puolustamaan Persianlahden maita sekä omia ja liittolaistensa intressejä alueella ”tarpeen vaatiessa”.