Miksi metsä palaa talvella?

Norjan keskiosissa sijaitsevassa Trøndelagin läänissä havaittiin lauantaina 7. helmikuuta metsäpalo. Seuraavana yönä tuli levisi nopeasti vuoristoisella alueella. Sunnuntaiaamuna sammutushelikopterit saivat palon hallintaan. Poliisi arvioi, että yli kolme neliökilometriä maastoa paloi täysin.

Palo sai poliisin mukaan alkunsa todennäköisesti sytyttimellä leikkimisestä. Alueella ei ole satanut pitkään aikaan. Kun ei ole lunta, maastopalojen riski on talvellakin suuri.

Suomessakin on silloin tällöin talvisia metsäpaloja.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Petri Lyttinen kertoo, että vuosina 2024–2025 koko Suomessa oli joulu-, tammi- ja helmikuussa yhteensä 22 metsäpaloksi laskettua paloa.

Valtaosa niistä on tapahtunut pelloilla, kaislikoissa, hakkuuaukeilla ja puistoissa. Varsinainen metsäalue on roihunnut talvella neljästi.

”Pelto- ja kaislikkopalojen määrästä voi päätellä, että palot ovat syttyneet risujen polttamisesta.”

Trøndelagin talvipaloihin vaikuttivat kuiva, vuoristoinen maasto ja kova tuuli, joka levitti liekkejä tehokkaasti.

Lumi on estänyt metsää palamasta talvella, mutta ilmastonmuutos voi muuttaa asetelmaa.

”Myös Grönlannissa on ollut maastopaloja”, Lyttinen sanoo.

Lumi ja jää estävät palot, mutta myös niiden jälkeensä jättämä kosteus suojaa tulelta. Lyttinen ei usko, että lumen väheneminen lisää merkittävästi talvikauden maastopalojen riskiä Suomessa. ”Suomessa maastopaloja on ylipäätään ollut vain murto-osa Etelä-Euroopan määristä.”

Kansainvälisen palo- ja pelastusalan järjestön CTIF:n kokouksissa on puhuttu ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta metsäpaloihin. Toistaiseksi suurin muutos on ollut palokauden piteneminen.

”Yleensä palot on Euroopassa saatu taltutettua syyskuun loppuun mennessä. Viime vuosina niitä on ollut vielä marraskuussa. Myös kevään aikaistuminen on lisännyt palojen määrää.”