Miten tappamisesta tuli neutralisointia?

Lokakuussa 2025 Israelin armeija tiedotti useita kertoja ”neutralisoineensa” Hamasin terroristeja.

”Neutralisointi on kielenkäyttöä, jossa tappamista häivytetään, sanitoidaan sen kyseenalainen moraalinen luonne”, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö.

Ensimmäisen maailmansodan tykistötaisteluissa neutralisoinnilla tarkoitettiin vihollisen tykistön lamaannuttamista, ei tappamista. Estettiin tulenjohto tai pakotettiin miehistö suojiin.

Vietnamin sodassa 1960-luvulla käsite oli laajentunut: vangit, loikkarit ja tapetut oli ”neutralisoitu”. Etäännyttävällä kielenkäytöllä Yhdysvaltain armeija vaikutti kotirintamaan, joka kyseenalaisti sotaa yhä enemmän.

”Muutoin oli vaikea perustella, miksi uhrattiin valtavasti omia resursseja ja ihmishenkiä epämääräiseen sotaan Vietnamissa”, Käihkö sanoo.

Sama ilmiö toistuu Gazan sodassa. Kiertoilmaisuilla haetaan suuren yleisön tukea.

Sotatieteilijä muistuttaa, että neutralisointi-ilmaus on tyypillinen myös Gazan kaltaisessa sodassa, jota käydään yhden maan sisällä.

”On vaikea puhua kansainväliselle yhteisölle tappamisesta tilanteessa, jossa on epäselvää, kuinka moni tapetuista on terroristeja tai kapinallisia.”

Toinen maailmansota muutti arvoja Euroopassa. Vahvistui ajatus, että sodat eivät ole oikeutettuja. Sotaministeriöt muutettiin puolustusministeriöksi.

Käihkö kertoo, että aina viime vuosiin asti Suomen Puolustusvoimissakin vältettiin keskustelua tappamisesta.

Sotaretoriikka on palaamassa, ainakin Yhdysvalloissa. Puolustusministeri yrittää muuttaa puolustusministeriön sotaministeriöksi ja ylistää soturieetosta.

”Mitä isot tekevät edellä, sitä pienet maat saattavat seurata perässä”, Käihkö sanoo.

”Vaarana on, että on taas helpompaa turvautua sotaan. Tämä johtaa vaarallisempaan ja arvaamattomampaan maail­maan.”