Radikaali pappi ja kauhea karhu

Metsästä löytyy kuollut tyttö, pian toinenkin. Surmaaja on karhu, päätellään, ja kaupungista saapuva nimismies on samaa mieltä.

Ollaan Köngän kylässä, Ruotsin Tornionjokilaaksossa. Vuosi on 1852. Alueella puhutaan ruotsia, meänkieltä ja saamea.

Hierarkiat ovat ankaria, eriarvoisuus jyrkkää. Valta ja vauraus on ne perineillä sekä heidän mielestään sopivimmilla. Uusi oppinut tulokas jakaa mielipiteitä.

Hän on rovasti Lars Levi Laestadius, jonka kerrotaan villineen tavallista kansaa. Käykö niin täälläkin, pelkäävät herrat ja rouvat.

Karhun keitto -minisarjan rahoitti Disney+-suoratoistopalvelu. Pohjana on Mikael Niemen samanniminen romaani.

Tarina ottaa suuria historiallisia vapauksia. Kyseessä on dekkari. Laestadius epäilee murhia ja selvittää sitä.

”Laestadius oli aikanaan kuin rocktähti. Hän oli radikaali”, sanoo sarjan ohjannut norjalainen Trygve Allister Diesen.

Hän antaa etähaastattelun kodistaan Oslosta, jossa hän työskentelee esikoisromaaninsa parissa.

Kotimaassaan Diesen on tehnyt elokuvia ja televisiota. Tunnetuin luomus on Wisting-rikossarja, joka toi Matrix-tähti Carrie-Anne Mossin Norjaan. Yhdysvalloissa opiskeltuaan hän teki myös amerikkalaistrillerin Red, pääosissa Brian Cox ja Tom Sizemore.

Karhun keitto syntyi pohjoismaisena yhteistyönä. Ruotsalaisyhtiö Anagram oli ­aiemmin ottanut Helsinki-Filmin yhteistuottajaksi Ohuella langalla -sarjaansa. Nyt kuvauksiakin tuotiin Suomeen, muun ­muassa Porvooseen ja Lohjalle sekä studiotiloihin Helsinkiin.

Pohjois-Ruotsissa tapahtumapaikkojen lähellä tehtiin lähinnä maisemakuvia.

Tornionjokilaakson menestyneimmän kirjailijan Niemen romaani Karhun keitto ilmestyi 2017.

Niemen läpimurto, omia nuoruudenkokemuksia peilaava Populäärimusiikkia Vittulajängältä kuvasi maalaismiljöötä, jossa aikuiset ovat lestadiolaisia tai kommunisteja, ja nuoria kiinnostaa kaukaa saapuva rock.

Karhun keitosta tuli kirjailijan menestynein teos, sillä se levisi laajasti Pohjoismaiden ulkopuolellekin. Disney-konsernissa todettiin sen olevan hyvä pohja pohjoismaalaisittain ison rahan sarjalle.

Ohjaajalta haluttiin ulkopuolisen silmää.

Diesen ei ole kauempaa kuin Norjasta, mutta meänkielinen maailma ei ollut tuttu.

”Etäisyys auttaa laajentamaan näkökulmaa”, ohjaaja sanoo. ”Ehkä näen asiat eri tavalla kuin ruotsalainen tai suomalainen ohjaaja. Roolitusta ainakin lähestyin eri tavalla. Tunsin etukäteen vain muutamia näyttelijöistä. Olin vapaa valitsemaan parhaat ilman ennakkoasenteita.”

Ruotsalainen Gustav Skarsgård on Laestadius ja norjalainen Emil Kárlsen hänen apupoikansa Jussi. Hollywoodissakin näytellyt Pernilla August nähdään pienessä roolissa.

”Suomalaisten roolitus oli erittäin kiinnostavaa, koska kaikki olivat täysin uusia tuttavuuksia.”

Monet heistä ovat sitä myös suomalaiskatsojille.

Mukana ovat Tobias Zilliacus ja Sophia Heikkilä, mutta suuressa roolissa nähdään Tyra Wingren, jolle sarja on läpimurto isoihin kuvioihin.

”Koekuvasimme pitkään Ruotsissa ja Suomessa, emmekä halunneet itsestäänselviä nimiä. Halusimme näyttelijöitä, jotka sopivat juuri tähän maailmaan.”

Romaanissa minäkertoja on kaltoin kohdeltu saamelainen orpopoika Jussi. Hän kutsuu Laestadiusta mestariksi.

Kaksikko puhuu luonnontieteistä ja Jumalasta. Sarjassa keskusteluja on jäljellä säästeliäästi. Jumalaa voi ymmärtää vain, jos ensin ymmärtää tätä maailmaa, avaa sarjan Laestadius maailmankuvaansa.

”Romaani on korkeakirjallisuutta”, Diesen sanoo.

Hän piti kirjasta niin paljon, että antoi sitä ystävilleen lahjaksi. Elokuvantekijän vaisto pakotti googlaamaan, oliko elokuvaoikeudet jo myyty. Siltä vaikutti.

Vuosia myöhemmin Dieseniä pyydettiin sarjan ohjaajaksi.

”Keskustelin Niemen kanssa ja mainitsin (Umberto Econ) Ruusun nimen. Hän sanoi, että se oli ehdottomasti yksi inspiraation lähde. Siltä minustakin tuntui jo romaania lukiessa.”

Sarja on puitteiltaan westernhenkinen. On suuria maisemia, kylä ja erämaata sekä laajakangaskuvaus.

”Halusin isoa, rohkeaa ja kaunista kuvaa. Tarinan tasolla kyseessä on rikostrilleri ja historiallinen draama. Mutta westernit klassikoista nykyaikaan olivat vahvasti mielessäni.”

Dekkariperinteeseen viitataan, kun Laestadius rikosta selvittäessään pysähtyy ajatuksiinsa. Yksityiskohtien havainnointi ja johtopäätösten tekeminen edellyttää piipun sytyttämistä.

”Ruusun nimikin on kuin Sherlock Holmes keskiajalla”, ohjaaja sanoo.

”Myös romaanissa on genrellä leikkimistä. Ja tosielämässä Laestadius, joka vastusti jyrkästi kaikenlaista päihteiden käyttöä, oli itse intohimoinen tupakoitsija.”

Kenties suomalaisen ohjaajan olisi ollut vaikeampi tarttua Laestadiukseen näin fiktiivisenä hahmona.

”Minulle tämä on tarina papista, joka uskoo tieteeseen ja soveltaa sitä, mutta uskoo myös hyvään ja pahaan”, Diesen sanoo.

”Karhu on hirviö, jonka voimme kaikki nähdä yhteisenä vihollisena.” 

Mikael Niemi: Karhun keitto. Ohjaus: Trygve Allister Diesen. Disney+ 15.10. alkaen.