Kykyihinsä uskova sukupolvi
Nuoret ajattelevat, että on mahdollista vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Liian helposti julkisuuden valtaa niiden ääni, jotka levittävät alistumisviestiä, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
Peruskoulun suorittaminen tarkoitti vielä tämän vuosikymmenen alussa myös oppivelvollisuuden päättymistä. Nykyään velvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka. Koko ikäluokalle yhteisen kouluvaiheen jääminen taakse on kuitenkin merkittävä muutos nuoren elämässä.
Vuosituhannen vaihteessa suomalainen peruskoulu oli maailmalla maineensa kukkuloilla. Ulkomailta tultiin sankoin joukoin tutustumaan Suomen ihmeeseen. Moni toivoi löytävänsä nopeita keinoja oman maan koululaitoksen uudistamiseen.
Suomessa on edelleen hyvä peruskoulu, mutta ykkössijoja vertailuissa on yhä vaikeampi saada. Samalla on käynyt selväksi, että koulu on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Kaikkia ongelmia ei voida ratkaista siirtämällä vastuuta vain koulun seinien sisäpuolelle.
Suomi on aivan toisella tavalla kansainvälinen ja teknologisesti kehittynyt kuin neljännesvuosisata sitten. Tekstiviestien valtakaudella ei osattu kuvitella, millaisen paineen älylaitteet ja sosiaalinen media kasaavat jo pienten lasten niskaan.
