Ystävät ja yhteisöllisyys

Ansu Kivekkään kyydissä saa nauraa ja jännittää. Reetta Vuokko-Syrjänen kuvaa oikeaa ja väärää vallankäyttöä vaikuttavasti, Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa.

kirjallisuus
Teksti
Päivi Heikkilä-Halttunen
3 MIN

Poikien houkuttelu kirjan ääreen on haastavaa. Kevään uusista nuortenkirjoista löytyy onneksi vetävien tarinoiden lisäksi ilahduttavan aitoja ja eri tavoin fiksuja poikia.

Dekkarin koukuttavaa kaavaa hyödynnetään nuortenkirjoissa melko vähän. Mikko Within Saakelin syyllinen nykäisee lukemaan jo ensimmäisellä virkkeellään, jossa pian täysi-ikäistyvä Uuno pidätetään epäiltynä hyvän ystävänsä taposta.

Kahdessa Saakeli-sarjan edellisessä osassa Uuno on tahtomattaan joutunut tekemisiin alamaailman rikollisten kanssa. With yhdistää siekailematta kerrontaansa velmuilevaa huumoria, rehvakasta äijäenergiaa ja räväköitä action-kohtauksia, joiden ansiosta Uunon seikkailut ovatkin nousseet yläkouluikäisten poikien suosioon.

Suhde tyttöystävään syventyy, ja poika joutuu miettimään sanojensa ja tekojensa vaikutuksia. Kiinnostavan lisänsä juoneen tuo Uunon aikuinen ystävä Heikkinen, jonka elämäntapa ja menneisyys saavat trilo­gian viimeisessä osassa selityksensä.

Murto on Ansu Kivekkään humoristinen dekkari, kolmen moniongelmaisen ja pikkurikoksia tekevän nuoren road­trip, jonka kyydissä saa vuoroin nauraa ja jännittää.

Minäkertoja, alaikäinen Esso, ottaa ystäviensä Raxun ja Luken kanssa hatkat koulukodista. Suhde poliisi-isään on tulehtunut. Isä pahoinpitelee Esson äitiä ja kostoks­i poika ottaa isänsä pistoolin ja pakenee tämä­n bemarilla Etelä-Karjalaan. Kolmikko murtautuu autioon mökkiin. Ennen 15-vuotispäivää Esson on tarkoitus ”painaa pitkää päivää, elää täysillä ja rakentaa uraa, hankkia nimeä”. Karmiva löytö mökin pakastimesta muuttaa suunnitelmia.

Kivekäs luo pienin osuvin vedoin mökkiviikonlopulle rouhean miljöön, jossa toinen toistaan originellimmat pää- ja sivuhenkilöt ottavat mittaa itsestään ja toisistaan.

Mökin omistaja, hoivakodissa asuva Tyyne, on äkkikäänteisessä loppuratkaisussa tapahtumien todellinen dynamo. Murt­o on hyvä esimerkki nuortenkirjasta, joka viihdyttää kovaksikeitetyn dekkarin lajityyppiin mieltynyttä aikuistakin lukijaa. Kiitosta ansaitsee myös Aapo Ravantin mustavalkoinen, viivaltaan karski, tarinassa Raxun signeeraama kuvitus. Jo sujuvasti lukeva nuorikin hyötyy visuaalisesta kerronnasta. Toivottavasti kuvitus lisääntyy lähitulevaisuuden nuortenkirjoissa.

Myös Reetta Vuokko-Syrjäsen ensimmäinen nuortenkirja Harhakoto on kerronnaltaan vetävä ja yllättävä. Lukija harhautetaan odottamaan maagista realismia, mutta tapahtumat ovat tiukasti tässä ajassa kiinni.

14-vuotias Ani lintsaa koulusta, koska häntä nimitellään ”köyhäpaskaksi” ja ”alelaariluuseriksi”. Työtön äiti ei jaksa huolehtia pojastaan. Kun sorsa koputtaa nokallaan kerrostalon ikkunaan, Ani antaa hetken mielijohteesta sille kirjelappusen, johon on tilittänyt ahdistustaan. Yllättäen sama lintu tuo vanhahtavalla kielellä kirjoitetun viestin Iki-nimiseltä tytöltä, joka asuu eristetyllä Kemiön saarella. Vähitellen Ani päättelee, että Ikin asiat eivät ole kunnossa.

Uskonnollisista yhteisöistä on kirjoitettu nuortenkirjoissa aiemminkin, mutta tapa, jolla Harhakoto havainnollistaa oikean ja väärän vallankäytön ja huolenpidon motiiveja, on erityisen vaikuttava.

Riikka Ala-harjan Panssarilasin läpi kertoo Joelista, eliittiperheen ainokaisesta, jolle lähestyvät lukion vanhojentanssit aiheuttavat paniikkikohtauksia. Niukka­sanainen mutta ilmaisuvoimainen dialogi tiivistää suorituspaineiden kyllästämän nykynuoruuden kipukohtia. Nuortenromaanin erityinen vahvuus on tavassa, jolla Ala-Harja kuvaa vanhempien huolta ja neuvottomuutta, mutta myös riittävän tilan antamista pojan pahimmankin angstin hetkinä.

Ajankuvaa löytyy esimerkiksi poikien hajuvesistä ja Joelin suunnitelmista hyödyntää tekoälyä koulutehtävissä. Suora­sanaiseen kerrontaan tulee keveyttä Joelin laatimista listoista ja puhelimelleen kirjoittamista laulunsanoista, joissa hän ruotii tuntojaan ja suhdettaan ystäviinsä. 

Riikka Ala-Harja: Panssarilasin läpi. 172 sivua. Otava, 2025.

Ansu Kivekäs: Murto. Kuvitus: Aapo Ravantti. 200 sivua. Tammi, 2025.

Reetta Vuokko-Syrjänen: Harhakoto. 205 sivua. Hertta kustannus, 2025.

Mikko With: Saakelin syyllinen. 200 sivua. Myllylahti, 2025.

OIKAISU Juttua muokattu 5.5.2025 klo 10.00. Toisin kuin jutussa mainittiin, Harhakoto ei ole Reetta Vuokko-Syrjäsen esikoiskirja vaan ensimmäinen nuortenkirja.