Faaraosta ikoniksi
Kleopatran elämäkerta on suurnaisen tarina, joka painottaa vahvaa johtajuutta ja sivistystä, Kari Salminen kirjoittaa.
2
MIN
Asterixissa arveltiin, että Kleopatralla oli oikein sievä nenä. Nykyään ihmetellään, oliko se musta vai vaaleampi.
Netflix-minisarjan Queen Cleopatra nimiosaa esitti afroamerikkalainen Adele James. Jokunen tutkijakin hermostui. Kleopatrahan oli makedoniankreikkalainen ja Ptolemaiosten hallitsijasukua.
Kleopatran on selvästi luonut jälkimaailma eivätkä geenit, ympäristö ja tapahtumien historia. Hahmo saa kohta Hollywoodin nostetta. Tulevassa Cleopatra-elokuvassa faaraota esittää israelilainen Gal Gadot. Siinä sitä on haastetta. Aiempia esittäjiä ovat olleet Elizabeth Taylor, Vivien Leigh ja Claudette Colbert.
Jaakkojuhani Peltosen Kleopatra-teoksesta nousee esiin historian kuuluisin hallitsijanainen, joka silti kärsii ”hegemonisesta maskuliinisuudesta” ja patriarkaatista. Etenkin roomalaiset moittivat vaikka ihailivatkin.
Aikoinaan Vergilius ja Horatius kirjoittivat Kleopatrasta, myöhemmin Shakespeare, Chaucer ja Boccaccio. Kardashianin sisarukset, Katy Perry ja Madonna ovat hyödyntäneet Kleopatran ikonisia ominaisuuksia.
Myytti elää ja muuntuu. Historian nainen on oikea taruolento. Aleksandrian Kleopatra VII (69–30 eaa.) oli maailmanpoliittisten selkkausten keskipisteessä. Hallitsijana hän identifioitui äitijumalattariin Isikseen, Hathoriin ja Afroditeen.
Jälkimaailma ovat kiehtoneet Kleopatran miehet Julius Caesar ja Marcus Antonius. Peltonen melkein herkistyy kertoessaan, ettei ”voida poissulkea sitä vaihtoehtoa, että Kleopatra oli aidosti rakastunut Antoniukseen”.
Kirja painottaa vahvaa johtajuutta ja sivistystä. Kleopatra oli lukenut, teki itse tiedettä ja puhui ainakin seitsemää kieltä.
Peltosen puhe patriarkaatista sekä historiassa että historiankirjoituksessa on hiukan väsähtänyttä, eleenomaista. Teoshan kertoo suurnaisesta.
Kleopatra oli 21-vuotias tutustuessaan 52-vuotiaaseen sotapäällikköön Caesariin, jonka hän hurmasi sekä ulkonäöllään että älyllään. Caesarin murhan jälkeen Kleopatra, 28, ja Marcus Antonius, 42, ajautuivat rakkaussuhteeseen.
Roomalaiset välttelivät Kleopatran nimeä kutsuen häntä vain kuningattareksi, naiseksi, egyptiläiseksi tai kurtisaaniksi. Itäistä maailmaa ehkä oudoksuttiin. Historia ei kuitenkaan paljasta Kleopatran väheksyntää, päinvastoin.
Kirja todistaa olemassaolollaan, että toisinaan naiseus ja toiseus voittavat suurenmoisesti.
Jaakkojuhani Peltonen: Kleopatra – viimeisen faaraon myytti. 263 sivua. Gaudeamus, 2025.