Runo menee maastoon

Uuden runon vuosi alkaa harvinaisen komeasti Silja Järventaustan seitsemännellä teoksella. Järventausta on kollegoiden korkealle arvostama runoilija, joka on kirja kirjalta tehnyt hienovaraisia muutoksia omaan, alusta lähtien tunnistettavaan tyyliinsä.

Tämän vuosikymmenen aikana julkaistuissa kirjoissa suunta on ollut kohti lähestyttävämpää runoa, silti vähäisin kompromissein. Pitkän linjan lukijan näkökulmasta tosin paikoin mennään vaarallisen lähelle suorasanaisuutta.

Vuorosana pihapiirissä huipentaa kehityksen, josta edellinen, palkittu Iltapäivä isolla kirjaimella (2022) jo antoi komean näytteen. Viime vuosina suomalaisessa runoudessa noussut paikkasidonnaisen kirjoittamisen suuntaus palvelee Järventaustaa erinomaisesti. Uusi kirja on tiedotteen mukaan syntynyt rauhalliseen tahtiin kaupunkiluonnon ja maaseudun keskellä molemmin puolin lahtea, Virossa ja Suomessa.

Aiemmin Järventaustan kieli meni usein menojaan ja runot paisuivat pahimmillaan vaikeakulkuisiksi hetteiköiksi. Nyt runo havainnoi muutoksia maisemassa verrattomalla tarkkuudella, näyttää tutuksi olettamamme maailman alati uudessa valossa.

Tärkeä näkökulma on ihmisen osa maiseman ohimenevänä vieraana. Emme ole maailmassa lainkaan niin tärkeitä kuin luulottelemme, mikä voi olla vapauttavaa. Emme tiedä paljon siitä, mitä ympärillämme tapahtuu: ”Ainoastaan kellun, vaikka uskottelen / ymmärtäväni järven syvyyden. // Ihminen vain vierailee.”

Ympärillämme on paljon potentiaalia, ja vaikka tämä tarkoittaa enimmäkseen pettymyksiä, osa mahdollisuuksista myös toteutuu: ”Maailma keräilee vaikutteita ja käy osittain / toteen, vaikkei jokainen vilja kypsy / voileiväksi pöytään, siemenaihe hedelmöity / tai ihmisen pipo asetu toisen päähän.”

Biologi Richard Dawkins sanoi aikoinaan, että runous ja tiede pystyvät parhaiten ravistamaan arkisen puutumuksen yltämme. Tästä Järventaustan kirja on paraatiesimerkki. Asiassa auttaa, että Järventausta on nyt ensimmäistä kertaa urallaan kirjoittanut selkeitä rakkausrunoja.

Runossa puhuteltu Sinä on enimmäkseen poissa ja kaipauksen kohteena – kyse voi olla myös runoilijan kaipuusta tulla luetuksi, rakkaudesta lukijaan – mutta juuri näin hänestä paradoksaalisesti tulee todempi.

Teos-kustantamolla on Suomen laadukkain valikoima runoilijoita, useimmat pitkän linjan tekijöitä. Laadukkaan toimitustyön avulla jokainen on vuorollaan ylittänyt aiemmat saavutuksena. On Järventaustan vuoro olla tallin kruununjalokivi. 

Silja Järventausta: Vuorosana pihapiirissä. 115 sivua. Teos, 2025.