Hyvästien aika

Lives Outgrown on vahva lauluntekijälevy, Tero Alanko kirjoittaa arviossaan.

levyarviot
Teksti
Tero Alanko
2 MIN

Maailmassa julkaistaan aivan liikaa musiikkia. Pelkästään sen ajatteleminen aiheuttaa tukahduttavan olon.

Onneksi on Beth Gibbonsin (s. 1965) kaltaisia taiteilijoita. Lives Outgrown on Portishead-laulajan ensimmäinen sooloalbumi. Portishead on julkaissut kolme albumia 30 vuodessa, kaikki ainutlaatuisia ja onnistuneita.

Portishead nousi esiin 1990-luvun puolivälin triphop-aallon myötä. Yhtye erottui erityisesti Gibbonsin kontra-alttoäänen ja heittäytyvän laulu­tavan ansiosta.

Useimmiten Gibbonsia verrataan Nina Simoneen, aivan aiheellisesti. Rustin Manin (Talk Talk -yhtyeen entinen basisti Paul Webb) kanssa tehdyllä Out of Season -levyllä (2002) toisena tärkeänä tienviittana toimi lauluntekijä Nick Drake, joka kuoli 26-vuotiaana masennuslääkkeiden yliannostukseen.

Beth Gibbons välttelee julkisuutta eikä suostu haastatteluihin. Hänen muusta elämästään tiedetään niukasti. Siksi Gibbonsin musiikin kuunteleminen tapahtuu pääosin vailla ulkopuolisia merkityksiä ja ohjausta.

Helmikuussa Gibbons julkaisi Facebookissa harvinaisen viestin. Siinä hän kertoi Lives Outgrown -levyn heijastelevan muutosta, joka hänen ”sisällään” on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Se on ollut hyvästien aikaa: perheelle, ystäville, jopa sille, kuka Gibbons oli aiemmin.

Jotkut muutokset ovat olleet fysiologisia. Gibbons laulaa siis vaihdevuosista. Se on popmusiikissa hyvin harvinaista. Ja mitä miespuolisiin laulajiin tulee, yleensä heidän rooliinsa kuuluu vanhenemisen kieltäminen kaikin mahdollisin keinoin.

Uudella albumilla Gibbonsin tärkeimmät työkumppanit ovat tuottaja James Ford ja rumpali Lee Harris. Viime vuosina Ford on tuottanut Depeche Moden ja Arctic Monkeysin kaltaisia yhtyeitä. Harris soitti nuorena Talk Talkissa ja oli mukana myös Out of Season -levyllä.

Lives Outgrown -albumin kappaleita on koristeltu monenlaisilla soittimilla – huilu, saha, dulcimer ja niin edelleen. Toisinaan Harris soittaa Tupperware-astioita, puulaatikoita tai kuivatuilla herneillä täytettyjä peltipurkkeja.

Pohjalla on kuitenkin vahva, perinteinen lauluntekijälevy. Gibbonsin lauluääni on lähes ennallaan, vain hiukan kuluneempi kuin ennen.

Dramaattisen Rewind-laulun tekstissä Gibbons kommentoi ilmastokriisiä: ”If we don’t stop now, will we go too far?” Kappaleen outrona kuullaan vedessä leikkivien lasten ääniä.

Levy päättyy idylliseen Whispering Love -sävelmään. Sen lopussa laulavat linnut, kuin varovaista toivoa antaen. 

Beth Gibbons: Lives Outgrown. Domino, 2024.