Levoton ­lapsuus

Siskoni on huumaavan kaunis ja kepeän tuntuinen elokuva lapsuudesta. Kepeä, vaikka suru on koko ajan taustalla.

Elokuvantekijä Mika G­ustafson rakentaa maailman, jossa surulle ei tarvitse antaa valtaa, vaikka juuri se korottaa kaikki tunteet – myös elämänilon.

Ollaan ruotsalaisessa lähiömiljöössä, työväenluokan ja syrjäytyneiden maailmassa. Tarkemmin ei sosiaalista kehystä tarvitse määritellä, sillä näkökulma on lasten.

Sisarukset Laura, Mira ja Steffi ovat omillaan. Ei näky­västi haittaa, että äiti on häipynyt. Ruokaa saa kaupasta varastamalla. Kuka suloisia tyttöjä kyttäisi.

On kesä, ja kaikki on mahdollista. Vapaus peittää epävarmuuden alleen. 16-vuotias Laura ei vaivaa pikkusiskojaan stressillä siitä, että tilanne on väliaikainen.

Idylliä pitkittääkseen Lauran pitää löytää valehuoltaja, joku, joka näyttelisi äitiä viranomaisille.

Gustafsonin elokuva on yhteiskunnallista realismia brittiläisten ja ranskalaisten edeltäjien hengessä. Kamera kulkee lasten, etenkin Lauran matkassa ja tasolla. Ei olisi kohtuutonta esittää vertauksia Lukas Moodyssoniin, vaikka yhteyksiä ovat lähinnä pikkukaupunkimaisema sekä herkkyystaso ihmisen lähestymisessä. Rosoisessa ja irrallisessa rytmissä on enemmän Andrea Arnoldin otetta. Lapsuuden ja aikuisuuden rajamaa muuttuu konkreettiseksi alueeksi, joka on ihmeitä täynnä. Vaikka elämä ilman sääntöjä ja rajoituksia ei voi kestää iäti, siltä voi kuitenkin tuntua.

Mika Gustafson ei pyydä henkilöilleen sääliä, ei edes tarinan aikuisille, joista juuri kenelläkään ei näyttäisi olevan arkiyhteiskunnan ankkureita.

Silti kyse ei ole romantisoinnista. Näkökulma vain rajaa häpeän tämän todellisuuden ulkopuolelle, jonnekin oikeiden aikuisten tylsään ja säännönmukaiseen elämänpiiriin.

Jälkikäteen huomaa, että elokuvassa ei edes ole hirveästi puhetta. Se ei tunnu viipyilevältä, päinvastoin.

Nuorilla näyttelijöillä on hirmuinen energia, ja myös Lauraa esittävän Bianc­a D­elbravon roolityö on hämmäs­tyttävän kypsä.

Siskoni on käsikirjoittaja-ohjaaja Gustafsonin esikoiselokuva. Maailmanensi-ilta oli Venetsian elokuvajuhlien Orizzonte-esityssarjassa, jossa Gustafson palkittiin parhaasta ohjauksesta. Myöhemmin Sisko­ni voitti parhaan elokuvan Guldbaggen eli Ruotsin Jussin.

Siskoni on ruotsalaiselta nimeltään Paradiset brinner, ”Para­tiisi liekeissä”, englan­niksi Paradise is Burning. Suomes­sa mennään vaisummalla n­imellä. 

Mika Gustafson: Siskoni. Elokuvateattereissa 19.4. ★★★★