Asiaa ja unelmia

Aikuistenkirjallisuuteen verrattuna lasten- ja nuortenkirjallisuus katsoo usein etukenossa tulevaisuuteen tai välittää tuoreeltaan kiinnostavia näkökulmia yhteiskunnallisesta todellisuudesta.

Alkuvuoden uutuuksissa annetaan eri-ikäisille lukijoille väli­neitä kriittiseen ajatteluun.

Sivumäärältään vaatimaton mutta sisällöltään sitäkin p­ainavampi Rauhan alkuja on kuin läpikuvitettu pienoisromaani, ja sellaisena se kiinnostaa varmasti yläkoululaisiakin.

Essi Kummu sanoittaa konkreettisesti ukrainalaisten lasten tuntoja kertomalla Suomeen sotaa paenneen Zofian sekä hänen isänsä ja isoäitinsä pelon ja huolen täyttämästä arjesta. Liis­a Kallion kuvitus välittää tarkasti tunnetiloja. Toivo rauhasta orastaa Zofian piirustuksissa, joissa ihmisten rinnoista kasvaa auringonkukan versoja.

Dess Terentjevan säeromaanissa Zeno pienellä paikkakunnalla, Joutsenossa, asuvat nuoret etsivät omaa paikkaansa ja tilaansa. Nellan isosisko Miisa on sinut biseksuaalisuutensa kanssa, kun taas Nella halua­a pitää matalampaa profiilia: hänen mielestään ”kellään ei olisi ongelmia / vähemmistöjen kanssa, / jos ne eivät tekisi numeroa itsestään”. Koulun seksuaali­valistus on periaatteessa avointa, mutta silti tyttö ahdistuu tarpeesta luokitella ja mapittaa seksuaalisuutta erilaisten aakkosten mukaan.

Miisa ravistelee pikkusiskonsa ajatusmaailmaa isoilla käsitteillä kuten syrjintä, patriarkaatti ja kapitalismi. Nella viihtyy paremmin metsän rauhassa kuin barrikadeilla ja sateenkaarilippujen keskellä.

Näiltä osin Zenon voi liittää historialliseen jatkumoon kuin Anni Swanin tyttökirjat, joissa etsitään mielentyyneyttä metsän siimeksestä. Erillisten luku­jen lomassa lukija saa myös tieto­iskuja laulujoutsenesta.

Taina Niemen esikoinen, Ämpärikesä, voitti Otavan nuortenromaanikilpailun, jossa etsittiin vahvasti nykyhetkeä kuvaavia uusia käsikirjoituksia.

Peruskoulun jälkeistä etsikkoaikaa on kuvattu perinteisellä kerrontatekniikalla viiden nuoren näkökulmasta. Kirjan erikoinen nimi johtuu äidin­kielen opettajan oppilaille antamasta kesäläksystä laatia bucket list (”ämpärilista”) asioista, joista he haaveilevat.

Niemi kuvaa tarkasti katseiden, eleiden ja sivaltavien sanojen vaikutuksia. Lajityypille ominaisesti nuoret saavat vanhempien­ ja muiden aikuisten sijasta enemmän kannustusta ja vertaistukea toisiltaan.

Lähimmäksi yhteiskunnallista todellisuutta yltää jopa puistattavan ajankohtaisin painotuksin Johanna Försterin maagista realismia ja dystopiaa yhdistävä Unien sirkus. Romaani voitti S&S:n ystävyysaiheisen kirjoituskilpailun.

Fantasiaelementtien kyllästämään kasvutarinaan työntyy konkreettista uhkaa, ahdistusta ja pelkoa. Keskushenkilö Juuli, 17, elää yhteiskunnassa, jossa Kansan hyvinvointipuolue kontrolloi kansalaisia totalitarismin hengessä.

Euroopan unioni on hajonnut, ja sen tilalla toimii kansalaisten liikkeitä tarkkaileva Turvaunioni. Syrjäytyneet ja kiihkomieliset on siivottu kaduilta. Ilmastonmuutos näkyy arjessa eri tavoin: bensiiniä säännöstellään, tulvat ovat yleisiä ja pölyttäjien häviäminen on karsinut hedelmävalikoimaa. Pakolaisia hukkuu Välimereen vuosittain kymmeniätuhansia.

Juuli työstää lapsuuden traumaa pakenemalla unen ja valveen väliseen fantasiamaailmaan. Tytön oikeudentunto ja halu kyseenalaistaa valtapuolueen arvoja kasvaa, kun hän tutustuu katutaiteen ja julkisten performanssien avulla vallanpitäjiä vastustaviin nuoriin. Seikkailu vie tytön Berliinin kautta Wieniin ihmisten ajattelua kontrolloivaan digitaalisen valvonnan yksikköön.

Unien sirkus puhuttelee ajankohtaisin painotuksin aikuis­takin lukijaa: meillä ei ole varaa unohtaa historiaa eikä yksilön oikeutta mielipiteen vapau­teen. 

Essi Kummu & Liisa Kallio: Rauhan alkuja. 48 s. Tammi, 2024.

Dess Terentjeva: Zeno. 163 s. WSOY, 2024.

Taina Niemi: Ämpärikesä. 182 s. Otava, 2024.

Johanna Förster: Unien sirkus. 432 s. S&S, 2024.