Preerian baritoni

levytärpit
Teksti
Antti Karkiainen

Pitääkö kantrimiehen olla lehmipoika? Colter Wall, 28, polttomerkitsee karjaa Instagramiss­a. Ei siitä uralle haittaa ole. Saskatchewanista, Kana­dasta kotoisin oleva laulaja on siunattu poikkeuksellisella äänellä. Tumma­paahteisessa baritonissa on preerian hiekkaa ja kuu. Ääni on niin iso ja syvä, että se on lähes koominen. A­rtistin neljäs levy on lakoninen ja perinteikäs. Sen kanssa maistuu viski.

Colter Wall, Little Songs. La Honda Records.


Elämä jatkuu

Julie Byrne käyttää ääntään kuin jousi­soitinta. Se on kaunis ja kuulas, kuten koko uusi albumi. Syntetisaattorit, harppu ja jouset luovat avaran kehyksen laulaja-lauluntekijän ambient-folkille. Levyllä ei ole lainkaan rytmisoittimia. Pysähtynyt tunnelma nojaa vahvasti tarinankerrontaan. Laulajan ystävä ja luottotuottaja kuoli kesken nauhoitusten. Yllättävä kuolema luo levylle kohtalokkaan vireen.

Julie Byrne, The Greater Wings. Ghostly.


Meditatiivisesti

Ensin levy kuulostaa pitkältä tuutulaululta. Sitten alkaa erottua tarinoita. Hayden Pedigon meditatiivinen sormi­näppäily vie toisiin maailmoihin, jos siihen antaa mahdollisuuden. Pedigo suosii avoimia virityksiä. Hän rakentaa usean kitaran kudelmia ja täydentää niitä maltillisella lapsteel-soitolla. Rauhoittava m­usiikki toimii mainiosti metrossa ja muissa välitiloissa. Myös lääkkeenä liikenne­raivoon. 

Hayden Pedigo, The Happiest Times I Ever Ignored. Mexican Summer.