Lukijoilta: Äänikirja on parempi vaihtoehto kuin lukemattomuus
Äänikirja on parempi vaihtoehto kuin lukemattomuus.
Äänikirja on parempi vaihtoehto kuin lukemattomuus
Kimmo Pietiläinen toi puheenvuorossaan (SK 24/2022) esille negatiivisia käsityksiään e- ja äänikirjoista.
Haastavien tieteellisten ja esimerkiksi olennaisia kuvituskuvia sisältävien tietoteosten ymmärtämisessä lukeminen – kuuntelemisen sijaan – on tärkeää ellei välttämätöntä. Helppotajuiseksi popularisoituun tietokirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen tämä ei kuitenkaan päde.
Neurobiologiamme olennaisimpia piirteitä on kyky kuunnella ja tuottaa puhuttua kieltä samalla kun teemme kehollamme jotain muuta. Kännykässä mukana kulkeva e- tai äänikirja on helppo ottaa mukaan mihin tahansa, ulkomaanmatkallekin. Äänikirja vie kauemmin aikaa kuin (nopea) lukeminen, mutta toisaalta lukea ei voi vaikkapa samalla kun kävelyttää koiraa, viikkaa pyykkejä tai laittaa ruokaa.
Äitinä tiedän, kuinka vaikeaa video- ja somesukupolven lapset on saada lukemaan, ja näen ääni- ja e-kirjat sanavaraston ja kielellisten kykyjen laajentamiseen parempana vaihtoehtona kuin kokonaan lukemattomuus.
Katri Matilainen
Historian opettaja, Haapajärvi
Oikaisuja
Giorgio Moroder -suomennosten kokoelmalevy on nimeltään The Sun Shines at Night, ei The Sun Never Shines at Night, kuten artikkelissa ”Konevelho” (SK 24/2022) väitettiin.
Polkom-kolumnin (SK 25/2022) kuvitteellinen brysseliläinen unennäkijä oli Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, ei hänen isänsä Thorvald, Norjan entinen ulkoministeri.