Sveitsi hautoo yhä tilisalaisuuksia, muut maat painostavat
Sveitsi on viime vuosina raottanut pankkisalaisuutta. Nyt kehitys on uhattuna. Kuva Pascal Laueiner / Reuters / Lehtikuva
Liikemies Jürgen Homann, 67-vuotias amerikkalais-saksalainen, tuomittiin tammikuun alussa Yhdysvalloissa veronkierrosta ehdonalaiseen vankeuteen.
Päivää myöhemmin selvisi, että tuomioon johtaneita tietoja ei olisi saanut paljastaa. Homann on yksi tuhansista rikkaista, joita Sveitsin suurin pankki UBS auttoi piilottamaan tulojaan verottajalta. Yhteissumma nousee yli kymmenen miljardin euron.
Viime keväänä UBS:n tilanne kävi tukalaksi. Yhdysvallat uhkasi vaikeuksiin ajautunutta pankkia kalliilla oikeudenkäynnillä veronkierron avustamisesta.
Sveitsin finanssiviranomainen pelkäsi pankin kaatuvan ja pakotti sen paljastamaan nimiä. Ensimmäisten 250 nimen joukosta löytyi Homann, ja myöhemmin UBS lupasi lähettää 4 500 nimeä lisää.
Tammikuussa sveitsiläinen tuomioistuin kuitenkin päätti, että finanssivalvoja ei olisi saanut velvoittaa UBS:ää rikkomaan pankkisalaisuutta.
Tuomio uhkaa pysäyttää Sveitsissä toista vuotta jatkuneen kehityksen pankkisalaisuuden raottamiseksi. Maa voi väittää, että on vaarallista paljastaa enempää. Sillä jos tuomio pitää korkeimmassa oikeudessa, Sveitsiä uhkaavat valtavat vahingonkorvaukset.
”Ja ne tulevat veronmaksajien kontolle, koska päätöksen teki finanssivalvoja, ei UBS”, manaa verotuksen oikeudenmukaisuutta ajavan Tax Justice -verkoston puheenjohtaja, sveitsiläinen Bruno Gurtner.
Pyynnön oltava perusteltu
Tähänkin asti ulkomaat ovat voineet saada Sveitsistä tietoja. Verosopimuksiin kirjatut ehdot ovat kuitenkin olleet niin tiukat, että Sveitsin on harvoin tarvinnut ryhtyä toimeen.
Sveitsille ei ole riittänyt pelkkä epäily veronkierrosta. Suomesta ja monista muista maista ulkomaiset viranomaiset voivat saada pankkitietoja paljastaakseen verojen välttelyn.
Sveitsi on luvannut väljentää ehtoja, mutta neuvottelut ovat kesken. Automaattisesti Sveitsi ei tietoja suostu edelleenkään luovuttamaan. Pyynnön pitää olla tarkasti perusteltu ja yksilöity.
Niin Italia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat kuin teollisuusmaiden järjestö OECD vaativat Sveitsiä parantamaan tiedonkulkua. Painetta lisätäkseen ne ovat ottaneet käyttöön poikkeuksellisia keinoja.
Italian poliisi kirjaa rekisterinumeroita Sveitsin Luganoon kulkevista autoista ja tarkastaa omistajien verotiedot. Sveitsiläispankkien Italian-konttoreita on koluttu kovakouraisesti. Maiden välit ovat tulehtuneet pahasti.
Lisäksi Italia on luvannut poistaa rangaistukset niiltä, jotka palauttavat rahansa kotimaahan. Kampanja on tuonut päivänvaloon peräti 80 miljardia euroa, josta suurin osa Sveitsistä.
Ranska taas uhkaa Sveitsiin rahojaan piilottaneita nimilistalla, jonka se sai HBSC-pankin työntekijältä. Tieto on saanut jo 3 000 ranskalaista ilmoittamaan piilottamansa omaisuuden.
Joukossa on määrätietoisia rikollisia, mutta ranskalaiset ovat turvautuneet Sveitsiin myös arvaamattomista syistä. Eräs mies salakuljetti kymmeniä kiloja kultaa Sveitsiin kuultuaan Neuvostoliiton panssarien vyöryneen Prahaan 1968.
Vanha ranskalainen juutalaismies taas siirsi perheensä varat Sveitsiin suojaan Vichyn fasistihallinnolta. Koko suku joutui keskitysleirille, josta mies selvisi ainoana. Silti hän on päättänyt antaa itsensä ilmi.
Ranskan keräämä summa on vain murto-osa Italian saaliista.
Kovin paine tulee kuitenkin Yhdysvalloista. Homannin lisäksi useita veronkiertäjiä ja heitä avustaneita pankkiireita on tuomittu. Rangaistuksen pelossa peräti 14 500 amerikkalaista on ilmiantanut itsensä.
Vaikka luvut tuntuvat suurilta, veronkierrosta on paljastunut vasta murto-osa. Tax Justice -verkosto laskee verottajien ulottumattomissa makaavan jopa 11 500 miljardia dollaria yksityishenkilöiden rahoja.
Teksti Matias Möttölä, Pariisi