Talouskriisiä pyyhitään yhä pöydältä: Kreikan pelastuspaketin maksajat harvassa
Talouskriisin jälkiä siivoavien euromaiden on vaikea löytää rahaa Kreikan pelastamiseen.
Kuvan saa isommaksi klikkaamalla.
Brysseliin alkuviikosta kokoontuneet euromaiden valtiovarainministerit jakoivat kovasanaisia nuhteita Kreikan taloudenpidolle. Ehdotuksia esimerkiksi lainojen myöntämisestä velkakriisissä olevalle maalle ei saatu aikaan, vaikka niitä on odoteltu jo viikkoja.
Kriisin ratkaiseminen menee puhumiseksi, koska varsinaisille pelastuspaketeille on vaikea löytää maksajia. Euroalueen taloudet toipuvat taantumasta selvästi toivottua hitaammin, joten rahaa esimerkiksi Kreikan auttamiseen ei löydy.
Kreikan pelastamiseen tarvittaisiin erityisesti euroalueen suurinta taloutta Saksaa. Sen auttamishalut ovat vähissä, maan talouden jo kertaalleen alkanut kasvu käytännössä pysähtyi viime vuoden lopussa.
Kreikan ongelma ei ole kansainvälinen talouskriisi. Se kohteli maata paljon helläkätisemmin kuin esimerkiksi Suomea.
Kreikan talous supistui viime vuonna 2,6 prosenttia. Suomessa tuotanto pieneni todennäköisesti yli seitsemän prosenttia. Kun maa ei ole vientijätti, se säästyy kansainvälisen vientilaman pahimmilta vaikutuksilta.
Kreikan ongelmana on velka. Vuoden 2010 lopussa valtion velka nousee 125 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Se on EU:n ennätys. Maa tarvitsee alkukesään mennessä 40 miljardia euroa uutta lainaa, ja Kreikan lainoistaan maksama hinta nousee koko ajan.
Kreikan velkaantumisen ei sinänsä pitäisi olla talousuutinen, mikään valtio ei kerää yli sadan prosentin velkaa yllättäen yhdessä yössä.
Velka kuitenkin kasvaa nopeasti, koska Kreikan valtio elää reippaasti yli varojensa. Talouskriisin takia kaikissa EU maissa menot ylittävät tällä hetkellä tulot, eli valtiot velkaantuvat. Kreikassa alijäämä on kuitenkin huikeat 13 prosenttia, esimerkiksi Suomessa se on 4,5 prosenttia.
Luova kirjanpito
Kreikan alijäämä saattaa olla 13 prosenttia, tai sitten jotain ihan muuta. Kreikan ongelmat johtuvat osittain siitä, että maan talouden tilasta on vaikea sanoa mitään varmaa, koska sen mittareina käytettäviä tilastoja on perinteisesti peukaloitu.
Tämäkään ei ole mikään talousuutinen. Kreikkaa on useita kertoja ojennettu kansantalouden tilastojen vääristelemisestä.
Esimerkiksi vuonna 2004 EU:n tilastoviranomainen Eurostat totesi Kreikan ”laskeneen väärin” kansantalouden vajeet vuosina 2000-2003. Todellisuudessa vajeet olivat kolme kertaa ilmoitettua suurempia. Eurostatin mukaan Kreikka ei olisi täyttänyt rahaliiton pääsyvaatimuksia ellei se olisi turvautunut luovaan kirjanpitoon.
Huijauksen paljastumisella ei ollut kovin järisyttäviä seurauksia. Jäsenmaat kävivät keskustelun tilastojen tarkkuuden parantamisesta.
Ilmeisesti keskustelu jäi puutteelliseksi. Viime vuonna Kreikassa vaihtui valta ja uusi hallitus joutui toteamaan, että Kreikan valtiontalouden alijäämä oli ”arvioitu väärin”. Aiemmin arvioidun kolmen prosentin sijasta se olikin lähes 13 prosenttia.
PIIGS pinteessä
Rajuimpien arvioiden mukaan Kreikan kriisi uhkaa repiä rahaliiton kappaleiksi. Numeroiden perusteella Kreikka ei yksin revi mitään. Maa on rahaliiton hippiäissarjaa, sen osuus euroalueen taloudesta on 2,6 prosenttia. Saksan talous on melko tarkkaan kymmenen kertaa Kreikkaa suurempi.
Kreikka ei kuitenkaan ole ainoa eurovaltio, joka on vakavissa talousongelmissa.
Erityisen hankala tilanne on näppärästi nimetyissä PIIGS-maissa: Portugalissa, Italiassa, Irlannissa, Kreikassa (Greece) ja Espanjassa (Spain). Näiden possumaiden joukossa on Kreikan ja Portugalin kaltaisten pienten valtioiden lisäksi Italia ja Espanja, rahaliiton kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat kansantaloudet.
Yhdestä rahaliitosta löytyykin nyt kattava kokoelma erilaisia talousongelmia.
Kreikka ja Italia ovat velkakriisissä. Espanja ei ole kovin velkainen, mutta maan työttömyys on nousemassa pariinkymmeneen prosenttiin. Irlannissa taas valtio velkaantuu nopeasti, talouden käännettä ei ole näkyvissä ja työttömyys nousee kohti Espanjan lukemia.