Ahvenanmaa näyttää fuusiomallia: Käykö kello KKK:lle?
Elinkeinoelämän järjestöviidakossa tapahtuu oikeansuuntaista liikettä, kun pitkään Keskuskauppakamarissa (KKK) työskennellyt varatuomari Pentti Mäkinen siirtyy Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n yrittäjyysasioista vastaavaksi johtajaksi.
Aika moni edunvalvontarumban maksajista taitaisi olla valmis siirtämään koko Keskuskauppakamarin Mäkisen mukana EK:n sateenvarjon alle.
Kun EK:ta takavuosina pihtisynnytettiin, KKK:n asemastakin tietysti keskusteltiin. Tuolloin päädyttiin kuitenkin liputtamaan itsenäisen Keskuskauppakamarin puolesta. Vaa’assa painoivat KKK:n lakisääteiset tehtävät sekä se, että elinkeinoelämän edunvalvonnassa haluttiin säilyttää ”toinenkin ääni”. Mitä se nyt sitten ikinä tarkoittikaan.
Aika ihmeellistä nimittäin olisi, jos KKK:n ja EK:n kannanotot poikkeaisivat paljon toisistaan, kun järjestöjen hallinnossa on jo nykyiselläänkin paljon päällekkäisyyttä.
Vaikka elinkeinoelämän järjestökenttää saatiinkin EK:n ja myös Finanssialan keskusliiton synnyttämisellä karsittua, niin tiettyä tyytymättömyyttä maksajien puolella edelleen esiintyy. Omia firmojaan arkityössään saneeraamaan joutuvat johtajat esittävät kiusallisia kysymyksiä yhteisen edunvalvonnan tehokkuudesta ja ennen kaikkea sen hinnasta.
Ålands Näringsliv
Ahvenanmaalla on vireillä mielenkiintoinen järjestökentän uudelleenjärjestely, josta ei mikään estäisi ottamasta mallia elinkeinoelämän edunvalvonnan järkeistämiseen myös mantereen puolella.
Ajatuksena Ahvenanmaalla on synnyttää Ålands Näringsliv -kattojärjestö, jonka sateenvarjon alle on tarkoitus kerätä kaikki saarella toimivat elinkeinoelämän järjestöt. Ne olisivat suoraan katto-organisaation jäseniä. Ålands Handelskammare tosin sijoittuisi organisaatiokaaviossa tiettävästi eräällä tavalla jäsenjärjestöjen ja katto-organisaation välimaastoon.
Huomionarvoista on, että Ahvenanmaalla myös yrittäjäjärjestö on mukana näissä kaavailuissa. Tästä tuskin kukaan valtakunnan tasolla haaveilee, vaikka sormiharjoituksia esimerkiksi kauppakamarien ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen alueellisesta yhteistyöstä reilut kymmenen vuotta sitten tehtiinkin.
Utopistikaan ei kuvittele, että esimerkiksi KKK-EK -akselilla tapahtuisi mitään mullistavaa kovin nopeasti. Nuoremman vuorineuvospolven keskuudessa suhtautuminen edunvalvontalinnakkeisiin tuntuu kuitenkin olevan muuttumassa. Erityisesti se on sitä wannabe-vuorineuvosten joukossa.
Järjestökentän järkeistämisajatusten viriäminen osuu mielenkiintoiseen aikaan, kun sekä KKK:n että EK:n johtoon on juuri valittu uudet toimitusjohtajat. Näiltä osin vanhoja jännitteitä ei siis enää ole olemassa.
Suurempaa järjestöremonttia odotellessa Keskuskauppakamarin ja EK:n uudet vetäjät saattavatkin saada isänniltään alkajaisiksi ukaasin päällekkäisten valiokuntien karsimisesta, sillä saneeraustarpeessa ei ole kyse pelkästään jäsenmaksuista, vaan myös siitä, kuinka yritysten edustajien aika riittää kaikkien eri järjestöjen luottamustoimiin.
Keskuskauppakamarin on syytä varautua suurempaankin myllerrykseen kuin vain nyt käynnissä olevaan toimistoremonttiin Helsingin ydinkeskustassa.
Kuvitus Janne Tervamäki