Miten suhdanne-ennusteet onnistuvat? "Hajonta suurempaa kuin tavallisesti"
OP-Pohjolan mukaan vientimarkkinoiden kasvun hidastumisen vuoksi Suomen talouskasvu lähes pysähtyy vuoden jälkipuoliskolla. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.
Hiemankin tavallista suuremmat suhdannekäänteet jäävät usein ennustamatta, sanoo Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen.
Kun taloudessa vallitsee tavallista myrskyisämmät ajat, eri ennustelaitosten ja pankkien arvioiden osumatarkkuus hajoaa.
”Siellä on menty kohtuullisen pahasti pieleen”, Pehkonen sanoo.
Tulossa oleva suhdannekäänne pystytään usein näkemään, mutta ajoituksen ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut lama jäivät tyystin ennakoimatta. Käänne oli tosin historiallisen äkkijyrkkä.
”Erityisen tukalaa on arvioida, milloin talouden kasvu alkaa ja milloin se tasaantuu, tai miten pitkäksi esimerkiksi taantuma muodostuu. Muutoksen ennustaminen on vaikeaa, koska se perustuu niin moniin tekijöihin.”
”Esimerkiksi yksi keskeinen asia on markkinapsykologia, joka vaikuttaa ihmisten ja yritysten kulutus- ja investointikäyttäytymiseen. Ei sitä voi haarukoida kovin tarkasti.”
Jyväskylän yliopistossa on seurattu ennustelaitosten arvioita vuodesta 1998. Suomalaisten ennustetarkkuus kymmenen viime vuoden perusteella on Pehkosen mukaan kohtuullisen hyvä.
Puolentoista vuoden päähän ulottuvien bkt-ennusteiden keskimääräinen virhe on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Vuoden sihdillä se on yksi prosenttiyksikkö. Puolen vuoden arvio heittää noin puoli prosenttiyksikköä.
Yksi havainto on kuitenkin se, että ennustelaitokset peesaavat toisiaan.
”Ennusteet ovat yleensä aika lähellä toisiaan. Suurempia eroja alkaa syntyä vasta suhdannekäänteissä, jolloin konsensus häviää. Esimerkiksi arviot bruttokansantuotteen muutoksista saattavat poiketa toisistaan usealla prosenttiyksiköllä”, Pehkonen kertoo.
Näkemyserot tulivat hyvin esille vuosina 2009-2010, kun ennustelaitokset arvioivat, kuinka nopeasti Suomi toipuu bkt:n kahdeksan prosentin pudotuksesta. Laskelmat poikkesivat toisistaan huomattavasti.
Ennustelaitokset ovat myös mieltyneet trendeihin. Talous kasvaa keskimäärin 2,5 prosenttia, ja ennuste saattaa riippua osittain siitä, onko talouskasvu pitkän aikavälin ylä- vai alapuolella.
”Hitaamman talouskasvun aikana näkymiä ehkä korjataan positiivisempaan suuntaan. Hyvinä aikoina taas tehdään hillitympiä arvioita”, Pehkonen kertoo.
Sadetta vai poutaa?
Tuoreimman suhdannekatsauksen antoi maanantaina OP-Pohjola, jonka ekonomistit arvioivat, että vientimarkkinoiden kasvun hidastumisen vuoksi Suomen talouskasvu lähes pysähtyy vuoden jälkipuoliskolla.
Yhtiö arvioi bkt:n kasvavan tämän vuoden loppuun mennessä 2,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvun odotetaan tasaantuvan 2,3 prosenttiin.
Jyväskylän yliopiston tilastojen mukaan ensi vuoden kasvu voi siis olla myös 1,3 prosenttia tai 3,3 prosenttia.
”Tämä on itse asiassa aika kantaaottava ennuste. Sen mukaan kyse olisi rytmihäiriöstä, joka tasoittuu parin kuukauden aikana. On mielenkiintoista seurata, tulkitseeko joku muukin laitos tilanteen lyhytaikaiseksi notkahdukseksi vai ryhtyykö joku synkistelemään.”
”Juuri tällaisessa asetelmassa ennustelaitosten väliset erot tulevat esille. Ilmassa on sen verran epävarmuutta, että tulevana syksynä annettavien ennusteiden hajonta on suurempaa kuin tavallisesti. Ja näin pitää ollakin, merkit tulevaisuudesta ovat monessa suhteessa ristiriitaisia”, Pehkonen arvioi.