Ministeri Hautalan sooloilu hankaloittaa Finnairin asemaa

Finnair
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuka olisi toinen osapuoli neuvotteluissa Euroopan liikenteen yhteisyrityksestä?

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) olisi valmis luopumaan valtion enemmistöosuudesta Finnairissa. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Finnairin korkeimmassa johdossa on ilmeisesti sekä herras- että ammattimiehiä. Kukaan ei nimittäin halua julkisesti kommentoida valtionyhtiöistä vastaavan ministerin Heidi Hautalan (vihr) viime torstaina Ylen haastattelussa julki tuomaa yllättävää ajatusta, jonka mukaan valtio voisi luopua 55,81 prosentin enemmistöomistuksestaan suurissa vaikeuksissa kamppailevassa lentoyhtiössä.

Hautala ei ollut kertonut ideastaan yhtiön toimivalle johdolle. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kertoi kuulleensa siitä ensi kertaa Helsingin Sanomien kysyessä kommenttia.

Myyntiajatuksesta ei ollut puhuttu myöskään maan hallituksessa. Omistusmuutos edellyttää eduskunnan päätöstä.

”Se on omistajan asia, toimiva johto ei kommentoi”, sanotaan Finnairissa julkisesti. Omissa porukoissa äänenpainot lienevät toiset. Hautalan sooloilu osui nimittäin yhtiön kannalta erittäin hankalaan aikaan.

Finnair kertoi samana päivänä neuvottelevansa yhteisyrityksestä, jolle siirrettäisiin yhtiön Euroopan-liikenne. Neuvottelukumppaneina on useita halpojen tuotantokustannusten osaajayhtiöitä. Tavoitteena on suuri, jopa 150 lentokoneen yritys, jossa Finnair voisi olla myös vähemmistöomistaja.

Finnairin lähtöasema on tuskin kovin vahva neuvotteluissa, joissa panoksena on yhtiön olemassaolo. Vielä heikommaksi neuvotteluasetelmat käyvät, jos vastapuoli ei edes tiedä, kuka Finnairin jatkossa omistaa.

Koko yhtiö parin koneen hinnalla

Puhtaasti sijoituskohteena Finnair tuskin on houkutteleva, vaikka hinta onkin halpa. Yhtiö on raskaasti tappiollinen, sen osakekurssi on romahtanut viiden vuoden takaisesta 12 eurosta 2,50 euroon ja sen markkina-arvo on enää noin 320 miljoonaa euroa.

Ostaja saisi siis koko yhtiön muutaman lentokoneen hinnalla. Yksi Airbus A330-kone maksaa uutena noin 200 miljoonaa euroa. Finnair omistaa seitsemän melko uutta tällaista konetta.

Jos Finnair menee myyntiin, vahvimmat ostajaehdokkaat lienevät sen ulkomaiset kilpailijat. Lentoyhtiöostajaa kiinnostaisivat luultavasti eniten yhtiön liikenneoikeudet Aasiaan sekä lähtö- ja laskuajat Aasian ruuhkaisilla kentillä.

Liikenneoikeudet perustuvat maiden välisiin bilateraalisopimuksiin. Ne säilyvät omistajan vaihtuessa, mutta vain jos uusi omistaja on EU-alueelta. Sama pätee myös suomalaiseen liikennelupaan. Se ja kaikki liikenneoikeudet lakkaavat olemasta voimassa, jos ostaja on esimerkiksi venäläinen oligarkki, jolle Finnairin enemmistön kauppahinta sinänsä olisi portsarirahaa.

Pääomistajan vaihtuminen johtaisi myös Finnairin lainasalkun uudelleenjärjestelyihin. Luotoissa on niin kutsuttu Change of Control -pykälä. Se edellyttää lainaehtojen neuvottelemista uudelleen, jos enemmistöomistajaksi tulee joku muu kuin Suomen valtio.