Ilmastokokous: Toteutuvatko kansalaisjärjestöjen tavoitteet?
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa on osoitettu ahkerasti mieltä. Kuva: Samuli Ikäheimo / Strap Photos.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt halusivat vaikuttaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen päätöksiin viimeiseen asti. Järjestöjen edustajat uskovat, että niiden ääntä myös kuultiin.
Suurella osalla ilmastokokoukseen osallistuvista kansalaisjärjestöistä on varsin yhtenäiset tavoitteet. Päällimmäisiä vaatimuksia ovat oikeudellisesti sitovaan sopimukseen pääseminen osallistujavaltioiden välillä, kasvihuonepäästöjen pudottaminen 30-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä sekä köyhien maiden avustaminen.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ ei pääty Kööpenhaminaan. Ne lupaavat ajaa omia tavoitteitaan riippumatta siitä, mitä Kööpenhaminassa päätetään.
Suomessa järjestöt ovat julkaisseet kymmenkohtaisen julistuksen, jonka takana on toistakymmentä järjestöä, Akavasta ja Kirkon ulkomaanavusta Siemenpuu-säätiöön ja Maan Ystäviin. Tavoitteet ovat jonkin verran tiukemmat kuin EU:lla ja selvästi tiukemmat kuin mitä Yhdysvallat ja muut teollisuusmaat ovat luvanneet (SK 50/2009).
Kukin järjestö lähestyy samaa asiaa hieman eri näkökulmalta, sanoo Kirkon ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi, joka kuuluu kansalaisjärjestöjen edustajana Suomen valtuuskuntaan. Toinen järjestöjen edustaja on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.
Kirkon ulkomaanapu osallistuu Kööpenhaminan kokoukseen useiden ulkomaisten sisarjärjestöjensä ja kehitysmaakumppaneidensa rinnalla. Lähtökohtana on se, että ilmastonmuutos koskee raskaasti köyhiä maita ja lisää entisestään avun tarpeita ulkomaanavun kohteissa.
”Kaikki on vielä mahdollista”, arvioi Katri Suomi sopimusnäkymiä alkuviikosta. Tilanne on tosin virkamiesneuvotteluissa jumissa, mutta se on tuttua tällaisissa kokouksissa.
Suomi kiittelee Tanskan aktiivisuutta taustatyössä ja uskoo tilanteen voivan vielä parantua, kun politiikan huippupäättäjät saapuvat paikalle. ”On hyväkin, että tärkeimpiä ratkaisuja on jätetty korkeimmalle tasolle, ne saavat siellä painoarvoa.”
”Tärkeää olla paikalla”
Katri Suomi myöntää, että yksittäisten järjestöjen tai maidenkin on vaikea saada täsmällisiä näkemyksiään esille valtavassa kokouksessa. Suuri osa työstä on tehty jo etukäteen, ja nyt on tärkeää olla paikalla ennen muuta tiedonsaannin ja seuraamisen takia.
Myös Greenpeace jännittää, syntyykö Kööpenhaminassa Kioton sopimuksen kaltainen oikeudellisesti sitova sopimus, vai jokin löyhempi paperi.
”Se pitkälle ratkaisee, miten voidaan toimia mitata ja tarvittaessa rangaista sopimuksen rikkomisesta”, sanoo Suomen Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen.
”Greenpeace on aika tyytyväinen, jos syntyy sopimus, joka koskee myös Yhdysvaltoja ja johdattaa kehitysmaiden päästörajoitukset kasvu-uralle. Totta kai laajempi paperi olisi tarpeen, mutta tuossa on oleellisin.”
Kyllönen sanoo järjestönsä saaneen äänensä kohtuullisesti kuuluviin Kööpenhaminassa. Siellä on greenpeacelaisia ainakin parisataa, ja he kuuluvat kansalaismarssien, mielenosoitusten ja muiden tapahtumien aktivisteihin.
Paikalla on järjestön Arctic Sunrise -alus esittelemässä tutkimustuloksiaan pohjoisista merijäistä, ja mielenosoitusmarssillaan Greenpeace esitti ”Ilmestyskirjan neljää petoa”, Nälkää, Kuolemaa, Sotaa ja Ruttoa (eli tauteja yleensä).
”Viherpesu paljastetaan”
Kyllönen myöntää olevansa varovaisen toiveikas, koska teollisuusmaat näyttävät suhtautuvan neuvotteluihin vakavammin kuin ennen kokousta näytti. Paikalle tulee hyvin arvovaltainen joukko johtajia, joille jonkinlaisten tulosten saavuttaminen on kunnia-asia.
Kyllönen kuitenkin huomauttaa, että epäonnistumisen pelko on edelleen suuri, ja onpa tulos mikä tahansa, Greenpeace analysoi sen hyvin tarkasti ja paljastaa säälimättä ”viherpesun”, jos sellaista yritetään.
Yhtä paljon osallistujia kuin Greenpeacesta on Kööpenhaminassa myös toisesta kansainvälisestä ympäristöjärjestöstä Maan ystävistä, jonka ilmastotoiminta on Suomessa koottu Polttava Kysymys -kampanjaan. Sen koordinaattori Meri Pukarinen on huolissaan siitä, toteutuvatko Kööpenhaminassa Maan ystävien tavoitteet.
Niitä ovat ensi sijassa laillisesti sitova sopimus, teollisuusmaiden päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä sekä riittävä ilmastotuki kehitysmaille kehitysavun lisäksi.
Näkyvimpiä vaikuttamiskeinoja ovat marssit ja mielenosoitukset, mutta eniten työtä ja aikaa käytetään kokouksen seurantaan ja strategioiden laatimiseen järjestöissä.
Uusimpana huolena on se, että Kööpenhaminan kokous on pahasti ylibuukattu, mikä merkitsee sitä, että paikalla lobbaamisesta on tullut vaikeaa. Tilanne vaikeutuu vielä kokouksen loppua kohden, kun kokoukseen osallistumista rajataan rajusti.
Lue myös energiateollisuuden kommentit ilmastokokouksen saavutuksista.
[Kuvat:Copenhagen climate change]