EU-ehdokas Turkki sensuroi nettiä tiukasti - syynä YouTuben "homovideot"
Turkkilaisia kirjailijoita ja journalisteja on viety yhä oikeuteen ”turkkilaisuuden herjaamisesta” – huolimatta maan EU-ehdokkuudesta. Turkki pyrkii estämään herjaamisensa myös netissä ja on sulkenut jo 3 700 sivustoa, muun muassa YouTuben.
Näiden videoiden vuoksi Turkki sensuroi videopalvelu YouTubea.
”Monet viralliset perustelut netin sensuroimiseksi ovat mielivaltaisia ja poliittisesti motivoituja, eivätkä siksi ole sopusoinnussa Etyjin perusperiaatteiden kanssa”, kritisoi Miklós Haraszti raportissaan Turkin mediasensuurista (pdf-tiedosto).
Haraszti on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mediavaltuutettu. Hän kritisoi sensuurivaltuuksia käyttävää ylintä televiranomaista TIB:iä myös siitä, että viime toukokuusta lähtien se ei ole enää julkistanut sensuuripäätöksiään.
Netti sai pysyä Turkissa pitkään avoimena ja vapaana mediana. Viranomaiset eivät puuttuneet – tai kyenneet puuttumaan – siihen, toisin kuin paikalliseen mediaan, kuten kirjallisuuteen tai lehdistöön.
Nettisensuuri mahdollistui vuonna 2007 säädetyllä lailla. Se sai ilmeisesti alkunsa niin ikään turkkilaisen kunnian puolustamisesta herjaajia vastaan, vaikka sitä on perusteltu myös kansalaisten suojelulla esimerkiksi huumeilta tai lapsipornolta.
Ensimmäisiä sensuuritapauksia oli ilmeisesti YouTuben sulkeminen vuoden 2007 maaliskuussa. Syynä oli se, että saitilta oli löytynyt Turkin perustajaa Mustafa Kemal Atatürkiä herjaavia tai ainakin epäkunnoittavasti käsitteleviä sivuja.
Suurin osa kyseisistä sivuista oli – ja on – kreikkalaisten ja turkkilaisten nuorten surffaajien välistä keskinäistä härnäilyä. Ensin kreikkalaiset olivat väittäneet kaikkien turkkilaisten olevan homoja, ja sitten turkkilaiset puolestaan heittivät takaisin, että päinvastoin, kreikkalaisethan ne vasta homoja ovatkin.
Vastaväitteiden huipentuma oli väittää Atatürkia homoksi (vaikka miehen tiedetäänkin olleen varsinainen häntäheikkki). Väitteiden kuvitukseksi otettiin kuvankäsittelyohjelmat apuun ja meikattin miehen poskille ja huuliin punaa (esimerkiksi tässä videossa).
Hyväksyykö Turkki Muhammad-kuvat?
Turkkilaiset viranomaiset ovat voimattomia sääntelemään netin globaalia sisällöntuotantoa. Heidän ainoaksi keinokseen jäi yrittää sulkea kokonaisia saitteja paikallisilta surffaajilta. Sulun kohteeksi ovat joituneet Etyjin raportin mukaan muun muassa YouTube, Geocities, DailyMotion ja monet Googlen sivustot.
Saittisulkua on kuitenkin helppo kiertää. Kerrotaan myös pääministeri Recep Tayyip Erdoganin ihmetelleen toimittajien kysymystä marraskuisella Intian-matkallaan. Nämä tiedustelivat, oliko hän tietoinen YouTuben sensuurista.
”Kyllä minä siellä käyn. Ja niin voitte tekin”, vastasi Erdogan.
Turkin mediasensuuri on peräisin aiemmin vallassa olleilta nationalisteilta – eikä hallituspuolue AKP:lta tai sen pääministerilnä toimivalta hartaalta muslimilta Erdoganilta. Julkisuutta kuitenkin kiinnostaa, miten pitkälle hän olisi valmis hyväksymään sananvapauden?
Voisiko Turkki ensimmäisenä valtiona, jonka väestö on valtaosin islaminuskoista, hyväksyä julkisuudessa myös islamin kuvakiellon piiriin kuuluvat kuvat – puhumattakaan Muhammad-karikatyyreistä?
Meneillään on kiinnostava ennakkotapaus: Turkin uskonnollisten asioiden viraston nostama oikeusjuttu Nedim Gürselin romaanista Allahin tyttäret.
Sitä ja sen tekijää syytetään ”uskonnollisten arvojen herjaamisesta”. Gürsel on vedonnut pääministeriin viime huhtikuussa avoimella kirjeellä, jotta tämän hallitus puolustaisi hänenkin tapauksessaan sananvapautta. Kirjailija odottaa vieläkin vastausta, oikeusjuttu jatkuu edelleen ja voi tietää syytetylle jopa kolmen vuoden vankeutta.
Teksti Jussi Tuormaa, München