Hakekaa kätilö!

Ajan kanssa

Vauvoja ei synny ilman kätilöitä eikä kaikkia muita ammatteja olisi ilman opettajia. SK selvitti seitsemännen kerran, mitä työtä suomalaiset arvostavat.

Teksti
Tuomo Lappalainen
Kuvat
Marjo Tynkkynen Jarmo Wright
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kätilöiden haastattelu käänsi pään, pääministeri Juha Sipilä (kesk) tunnusti.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus oli kertonut isoista julkisten menojen leikkauksista syyskuussa 2015. Muun muassa sunnuntai- ja vuorolisät olivat listalla.

Televisioruudussa 16. syyskuuta esiintyi ensin pääministeri. Hän istui Kesärannan terassilla, katsoi Yleisradion kuvausryhmän kameraan ja kertoi, että tilanne oli poikkeuksellisen vakava. Suomi oli velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuoden ajan, eikä niin voinut enää jatkua. Piti säästää, muuten rahat loppuisivat.

Sitten kuva siirtyi Jorvin sairaalaan Espooseen ja ääneen pääsi kaksi kätilöä: Nina Heinikoski ja Raakel Shapcott. Hekin myönsivät, että rahat olivat vähissä. Molemmista oli kuitenkin epäreilua, että leikkaukset jakautuivat epätasaisesti kansalaisten kesken.

Parin viikon kuluttua Sipilä kertoi, että hallituksen suunnitelmat olivat muuttuneet. Sunnuntai- ja iltalisiin ei kajottaisi.

Kaksi kesken työvuoron kameroiden eteen hälytettyä naista tulivat näin antaneeksi äänen suurelle joukolle muita ja vaikuttivat poliittiseen päätökseen.

 

Sanavalmiit kätilöt ovat vielä suomalaisten muistissa.

Suomen Kuvalehti on tutkinut vajaan neljänsadan ammatin arvostusta vuodesta 1991 lähtien, kaikkiaan seitsemän kertaa. Viimeksi selvitys tehtiin 2010.

Joka kerta ykkösenä on ollut sama ammatti: kirurgi. Myös muut kärkisijat ovat yleensä menneet eri alojen lääkäreille.

Tällä kertaa kärkinelikkoon lääkärikunnan ulkopuolelta kiilasivat kätilöt. Taakse jäivät ylilääkärit, neurologit ja silmälääkärit – sekä kahdessa edellisessä tutkimuksessa lääkäririntaman murtaneet palomiehet.

Palomiesten arvostus nousi kymmeniä sijoja, kun kuvat raunioiden keskellä työskentelevistä pelastajista levisivät vuonna 2001 maailmalle syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkeen. Ajan myötä muistikuvat World Trade Centerin tragediasta ovat haalistuneet.

Kolmessakymmenessä vuodessa kätilöiden nousu on ollut melkein yhtä raju. Vuoden 1991 tutkimuksessa kätilö oli vielä kaukana kärjestä, sijalla 38. Sen jälkeen hoitoalan ammattien arvostus on kasvanut muutenkin.

Kätilön työ on saattanut nousta tutkimuksessa myös Tilastokeskuksen äskettäin julkistaman tiedon vuoksi: syntyvyys Suomessa oli viime vuonna ennätysalhainen.

Opetusala on noussut ennätyksellisen arvostetuksi. Ammatillinen opettaja harppasi 64 sijaa ylöspäin.

Koulutussäästöt ovat olleet suomalaisten toinen huolenaihe. Eduskuntavaalien alla puolueet laidasta laitaan vakuuttivat, että koulutuksesta ei enää leikata. Lupaus syötiin jo hallitusneuvotteluissa.

Johtavat poliitikot ovat myös sanavalinnoillaan todistaneet, kuinka vähän he arvostavat opetusalaa. Valtiovarainministerinä Alexander Stubb (kok) piti professorien suurimpana houkuttimena pitkää kesälomaa. Sipilä muistetaan ”kaiken maailman dosenteista”.

Kansalaisten silmissä opetusala on samaan aikaan noussut ennätyksellisen arvostetuksi.

Ammatillinen opettaja on harpannut 64 sijaa sijalle 9, erityisluokanopettaja 11 sijaa 11:nneksi ja aineenopettaja 50 pykälää sijalle 12. Ne ovat nyt kolme arvostetuinta muun kuin terveysalan ammattia.

Terävimmän kärjen takana arvostustaan ovat lisänneet myös peruskoulun luokanopettaja (+11 sijaa), peruskoulun lehtori (+41 sijaa), lukion lehtori (+23 sijaa) ja ammattikorkeakoulun lehtori (+23 sijaa). Pieni kauneusvirhe on, että nuoret arvostavat kaikkia opettajia vähemmän kuin vanhemmat.

Koulutuksen statuksen kohoaminen näkyy myös tiedeammattien kohdalla. Muun muassa fyysikkoja, kemistejä, biologeja ja matemaatikkoja arvostetaan selvästi enemmän kuin vuonna 2010. Sekä professorin että dosentin sijoitus on korkein sitten vuoden 2001.

Nopeimmissa nousijoissa lähes kaikki ovat luonnontieteilijöitä. Viime aikoina Suomessa on oltu huolissaan siitä, että matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen heikkenee ja kouluissa pitkää matematiikkaa luetaan liian vähän.

Sen sijaan sosiologi on koko tutkimuksen rajuin laskija. Kahdeksassa vuodessa pudotusta on tullut melkein 140 sijaa.

Taloutta julkisuudessa tavan takaa kommentoivien ekonomistien arvostus on kohentunut 2010-luvulla jonkin verran, mutta lähtötaso oli sen verran matala, että nousu siivitti heidät vasta jaetulle 181. sijalle yhdessä huoltomiesten ja metronkuljettajien kanssa.

Onko ammattisi nousussa vai laskussa? Katso, mitä ammatteja Suomi arvostaa – ja mitä ei

Tieteen lisäksi myös kulttuuria arvostetaan aiempaa enemmän. Melkein kaikki tutkitut kulttuuriammatit sijoittuvat nyt listalla ylemmäs kuin 2010-luvun alussa. Kapellimestari (110.) on noussut 78 sijaa, pianisti (209.) ja kuvanveistäjä (219.) noin 50 sijaa ja näyttelijä (197.) runsaat 40 sijaa.

Kulttuurin arvostuksessa näkyy sukupuolijako. Naiset arvostavat alan ammatteja selvästi enemmän kuin miehet.

Myös iällä on merkitystä. Vanhemmat vastaajat antoivat kulttuurin parissa työskenteleville korkeampia pisteitä kuin työikäiset, joilla ei ole yhtä paljon aikaa harrastaa.

Jopa elokuvaohjaajan (170.) arvostus on hieman kasvanut, vaikka tutkimuksen aineisto kerättiin sen jälkeen, kun julkisuudessa alettiin kohista Lauri Törhösen ja Aku Louhimiehen työskentely- ja muista tavoista.

Patrik Laineen, Lauri Markkasen ja kumppanien uroteot ovat nostaneet ammattiurheilijan arvostusta 75 pykälää sijalle 177. Se on urheilusta leipänsä ansaitsevan korkein sijoitus koko tutkimushistoriassa.

Poliisin ja maanviljelijän arvostus on noussut jokaisessa tutkimuksessa.

On kaksi ammattia, joiden arvostus on noussut vajaan 30 vuoden aikana jokaisessa tutkimuksessa: poliisi ja maanviljelijä.

Poliisi on noussut sijalta 143 sijalle 16. Yhtenä selityksenä on pidetty kansalaisten turvattomuuden tunteen lisääntymistä.

Eniten suomalaiset arvostavat rivipoliiseja. Sen sijaan poliisipäällikön ammatin arvostus on 2010-luvulla kääntynyt jyrkkään laskuun. Tutkimuksen tekoaikaan uutisissa kerrottiin muun muassa useisiin korkeisiin poliisijohtajiin kohdistuvista rikosepäilyistä, jotka kytkeytyvät Jari Aarnion tapaukseen.

Maanviljelijä on noussut vuoden 1991 sijalta 169 sijalle 56. EU-aika on vähentänyt tuottajien ja kuluttajien välistä vastakkainasettelua, kun maataloustuista ei enää tapella kotimaassa. Suomalainen maatalous yhdistyy ihmisten mielissä myös puhtaan ruoan kaltaisiin myönteisiin asioihin.

 

Kansanedustajan sijoitus (nyt 351.) on laskenut 1990-luvun alusta lähtien joka kerta. Poliitikkojen arvostusta laskevat monet epäsuositut päätökset ja leimautuminen oman edun ajajiksi. Uuden tutkimuksen teon aikoihin esillä olivat muun muassa kansanedustajien kohtuuttomat eläke-edut.

Myös ministerin arvostus on pudonnut 2010-luvulla alemmas kuin koskaan ennen. Vielä edellisessä tutkimuksessa ministeri oli Suomen 185. arvostetuin ammatti, samoilla sijoilla kuin piispa ja kapellimestari. Jyrki Kataisen (kok), Alexander Stubbin ja Juha Sipilän riitaisat hallitukset ovat pudottaneet sijoitusta yli sadalla: 291:nneksi yhdessä torikauppiaan ja kotiapulaisen kanssa. Jopa television ja lehtien toimittajia (jaettu 277. sija) arvostetaan nykyisin ministeriä enemmän.

Kolmessakymmenessä vuodessa ministerin arvostus on suorastaan romahtanut. Vielä vuonna 1991 ministeri oli jaetulla 25. sijalla kaupunginjohtajan ja matemaatikon kanssa, vaikka myös silloista Esko Ahon (kesk) hallitusta haukuttiin milloin mistäkin.

Ministeri on silti edelleen Suomen arvostetuin poliitikkoammatti. Taakse jäävät kansanedustajan lisäksi sekä poliittinen valtiosihteeri (346.), puoluesihteeri (359.) että 372. sijalle vajonnut poliittinen avustaja.

Arkkipiispan arvostus on 2010-luvulla noussut. Vai kertooko tulos tyytyväisyydestä Kari Mäkiseen?

Kirkon ammattien arvostus on laskenut lähes kautta linjan samaan aikaan kun yhä useammat ovat eronneet kirkosta. Kappalainen (333.) on kansanedustajan ohella ainoa ammatti, jonka arvostus on ollut 30 vuotta yhtämittaisessa laskussa. Ammatin nimi on pappia ja pastoria hämärämpi. Ehkä kyselyyn vastanneille ei ole edes selvää, mitä kappalainen tekee.

Arkkipiispan sijoitus on 2010-luvulla noussut, mutta tulos voi enemmän kuvastaa tyytyväisyyttä virkaa kahdeksan vuotta hoitaneeseen Kari Mäkiseen kuin itse ammattiin. Toisaalta Mäkisen suvaitsevainen linja pakolaisia kohtaan on suututtanut monia maahanmuuton arvostelijoita, ja tutkimuksessa perussuomalaisia kannattavat antoivatkin arkkipiispalle selvästi alhaisemmat pisteet kuin suomalaiset keskimäärin.

Muiden uskontojen hengellisiä johtajia ei arvosteta senkään vertaa. Ensimmäistä kertaa mukana ollut imaami jäi koko joukon viidenneksi viimeiseksi, valokuvamallin ja manikyristin taakse.

Imaami poikkeaa muista uskontoammateista myös siinä, että vanhemmat ikäryhmät arvostavat sitä vähemmän kuin nuoret. Kristillisen kirkon työntekijöiden kohdalla asetelma on päinvastainen.

Toinen perinteinen instituutio, armeija, on säilyttänyt kireässä maailmantilanteessa asemansa paremmin kuin kirkko. Kenraalin arvostus on vuodesta 2010 noussut 25 ja everstin lähes 60 sijaa. Everstin sijoitus (59.) ei ole yhdessäkään aikaisemmassa tutkimuksessa ollut yhtä hyvä.

 

Yllättäville nousijoille ja putoajille sekä löytyy että ei löydy loogisia selityksiä.

Vihreiden arvojen vahvistumisesta huolimatta ympäristönsuojelupäällikön (95.) sijoitus laski parillakymmenellä pykälällä ja uutena mukaan otettu ympäristökasvattaja (277.) päätyi selvästi puolivälin alapuolelle. Kasvisruoka maistuu entistä useammalle, mutta teurastajan (251.), kalastajan (81.) ja lihanleikkaajan (229.) arvostus on noussut kymmenillä sijoilla.

Nopeissa nousijoissa oli myös useita autoalan ammatteja. Autokoulunopettaja kipusi 95 sijaa paikalle 63, autonkuljettaja 142 pykälää sijalle 89 ja autonkatsastaja 45 pykälää sijalle 197. Ehkä itseohjautuvien autojen kehitys ei ole vielä vakuuttanut suomalaisia kuljettajien tarpeettomuudesta.

Säännön vahvistava poikkeus löytyy: taksinkuljettajat, pudotusta yli 50 sijaa. Taksialalla on menossa historiallinen murros, kun kilpailua vapautetaan ja kuljettajaksi pääsy helpottuu. Uber ja muut uudet kyytipalvelut ovat opettaneet, että taksia voi ajaa kuka tahansa omalla autollaan.

Myös keskustelu lentoliikenteen päästöistä näyttää havahduttaneen suomalaiset. Sekä lentoemännän (246.) että perinteisesti arvostetuimpiin ammatteihin kuuluneen lentokapteenin (17.) sijoitukset putosivat nyt alemmiksi kuin yhdessäkään aikaisemmassa tutkimuksessa.

Metsäalaa ravistelee luonnonsuojelijoiden ja monien ilmastotutkijoiden huoli siitä, että Suomessa hakataan metsiä liikaa. Samaan aikaan metsurien sijoitus on pudonnut sijalta 77 sijalle 122 ja metsänhoitajien sijalta 130 sijalle 157. Toisaalta metsätyönjohtajat (151.) ovat nyt parikymmentä sijaa korkeammalla kuin viimeksi.

Talvivaaran sotkut eivät ole pilanneet kaivosalan mainetta yhtä pahasti kuin ympäröivää luontoa. Kaivosmiesten (177.) arvostus on 2010-luvulla jopa noussut muutaman sijan.

Rovion, Supercellin ja muiden peliyhtiöiden menestys ei juuri heijastu niissä tehtävän työn arvostukseen.

Bloggaaja, tubettaja, feissari, pelisuunnittelija, muutosvalmentaja. Vertailtavien ammattien luettelossa on aiempaa enemmän uusia ammatteja, parikymmentä. Koska edellisestä tutkimuksesta on jo melkein kymmenen vuotta, monet ammatit ovat ehtineet sinä aikana kadota ja tehdä tilaa toisille. Koko listaa ei pantu uusiksi, jotta vertailukelpoisuus säilyy.

Pieni yllätys on, että Rovion, Supercellin ja muiden peliyhtiöiden menestys ei juuri heijastu niissä tehtävän työn arvostukseen.

Ensimmäistä kertaa mukana ollut pelisuunnittelija jäi sijalle 306 mittamiehen ja sekatyöntekijän kanssa. Koodaaja (133.) sentään menestyy paremmin; mahdollisesti tuoreet uutiset koodaripulasta ovat hätkähdyttäneet.

Työelämän muutoksia kohtaan tunnetuista epäluuloista kertonee se, että konsultti (342.) putosi parikymmentä sijaa mittarinlukijan ja toimistoapulaisen taakse ja ensimmäistä kertaa listalla ollut muutosvalmentaja jäi sitäkin alemmas.

SK:n aiemmissa tutkimuksissa pahnanpohjimmainen on ollut suora- tai ovelta ovelle -myyjä. Häntäpää meni nyt uusiksi, sillä feissari jäi toiseksi viimeiseksi ja bloggari/vloggari neljänneksi viimeiseksi. Niiden väliin jäi puhelinmyyjä.

Odotetusti nuoret arvostavat sekä feissareita että bloggareita enemmän kuin keski- ja eläkeikäiset, mutta edes alle 25-vuotiaat eivät arvosta heidän työtään kovin korkealle.

Kaikista ammateista viimeiseksi jäi tubettaja.