Uusi kupla muhii Kiinassa - asuntomarkkinat ovat ylikuumentuneet

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Asuntomarkkinat ovat ylikuumentuneet, Kiinan hallitus yrittää hillitä luotonantoa.

Kiinan talouskupla
Asuntobuumi on tuonut miljoonia rakennustyöläisiä Kiinan maaseudulta kaupunkeihin. Kuvan rakennustyöläiset ruokailevat perheineen Fuzhoussa Kaakkois-Kiinassa. Kuva AP Photo / Lehtikuva

Finanssikriisi ajoi Kiinan vientivetoisen talouden viime vuonna vaikeuksiin, ja kasvu pysähtyi hetkeksi kuin seinään. Hallitus reagoi kuitenkin nopeasti. Mittava, lähes 600 miljardin dollarin elvytyspaketti nosti maan takaisin vahvalle kasvu-uralle.

Kiinan bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 11,9 prosenttia eli kovempaa vauhtia kuin kertaakaan lähes kolmeen vuoteen. Luku on osin harhaa – piikki johtuu siitä, että vertailukohtana on vuoden takainen, kiinalaisittain poikkeuksellisen hidas kasvu.

Aasian kehityspankki on nostanut siitä huolimatta Kiinaa koskevaa kasvuennustettaan. Pankki arvioi, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 9,6 ja ensi vuonna 9,1 prosenttia. Luvut ovat päätähuimaavia, jos niitä vertaa Euroopan nollakasvuun.

”Kiina on paremmassa tilanteessa, koska sillä oli erittäin pieni budjettivaje finanssikriisin alkaessa”, sanoo Aasian kehityspankin apulaispääekonomisti Joseph Zveglich.

Kiina ohitti viime vuonna Saksan maailman suurimpana vientimaana ja kiilaa tänä vuonna Japanin ohi maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi Yhdysvaltain jälkeen.

Zveglich pitää vakaan talouskehityksen pahimpana uhkana hintojen nousua eli inflaatiota, joka uhkaa kiihtyä yli hallituksen asettaman kolmen prosentin rajapyykin. Varsinkin kiinteistömarkkinat ovat ylikuumentuneet löysän rahapolitiikan takia.

Pankeille luottotappioita

Asuntojen hinnat kohoavat suurkaupungeissa parinkymmenen prosentin vuosivauhtia ja tonttimaan hinta nousee vielä nopeammin. Kehitys vaihtelee voimakkaasti eri kaupungeissa – Pekingissä asunnot kallistuivat alkuvuonna selvästi nopeammin kuin Shanghaissa.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen ekonomisti Jouko Rautava arvelee hintojen nousun johtuvan siitä, että osa elvytysrahoista on valunut kiinteistömarkkinoille. Pankkien luotonanto on paisunut jopa 30 prosenttia, sillä myös valtionyritykset ja paikallishallitukset ovat lähteneet innolla kiinteistöbisnekseen.

”Ne ovat rahoittaneet omia hakkeitaan lainoilla, joista tulee pahimmassa tapauksessa ongelmaluottoja”, Rautava sanoo.

Nyt viranomaiset ovat ryhtyneet jarruttamaan luotonantoa, koska markkinoille on syntymässä kupla. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on tiukennettu. Asuntokeinottelua yritetään hillitä kiristämällä myyntivoittojen verotusta nostamalla asuntoluottojen minimikorkoa. Toisen asunnon ostajilta vaaditaan 50 prosentin käteismaksu kauppojen yhteydessä.

Halutessaan Kiinan viranomaiset pystyvät ohjaamaan talouskehitystä varsin tehokkaasti. Periaatteessa Kiina pystyy heiluttelemaan koko maailmantaloutta lähes 2 500 miljardin dollarin valuuttavarannollaan.

Se on rahoittanut ylijäämillään Yhdysvaltojen velkaa, mutta nyt kiinnostus on laantumassa.Yhdysvallat syyttää Kiinaa valuuttakurssin manipuloimisesta – amerikkalaisten mielestä Kiina pitää yuanin arvon 20-40 prosenttia aliarvostettuna parantaakseen vientiyritystensä kilpailukykyä.

Kiina kiistää syytökset. Pahimmassa tapauksessa kiista voi johtaa kauppasotaan, joka vaarantaisi Kiinan talouskasvun ja ajaisi Yhdysvallat rahoitusvaikeuksiin.

Viimeaikaiset puheenvuorot viittaavat kuitenkin siihen, että Kiina saattaa taipua painostukseen ja antaa yuanin vahvistua jonkin verran.

”Se olisi hyödyllistä myös Kiinan kannalta. Se hillitsisi inflaatiota”, Zveglich sanoo.

Asuntokauppa ja talouskasvu