Kiinalaisista lääkerohdoksista löytyi myrkkykasveja ja uhanalaista eläintä

Kiina
Teksti
Lauri Vanhala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Australialaistutkijat selvittivät 15 takavarikoidun kiinalaisrohdoksen sisällön geeniteknologialla. Kuva: PLoS Genetics.

Kiinalaisen lääketieteen rohdosvalmisteisiin päätyy ainesosia, joita länsimainen kuluttaja ei ehkä laittaisi suuhunsa, jos niistä tietäisi. Ongelmana on, että jauheiden ja pillereiden sisältämiä aineksia on varsin vaikea selvittää luotettavasti. Pakkausmerkinnät eivät aina pidä paikkansa.

Tilanne helpottunee lähitulevaisuudessa. Australialainen tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa tutkinut lääkerohdoksia entistä nopeammalla ja edullisemmalla dna-teknologialla.

Tutkijat saivat käsiinsä Australian tullin takavarikoimia kiinalaisrohdoksia. Dna-testit osoittivat, että luontaistuotteisiin oli jauhettu muun muassa sukupuuttoon kuolemaisillaan olevaa saiga-antilooppia sekä uhanalaista sepelkarhua. Tutkimuksesta kertoo Nature-lehti.

Rohdoksissa oli käytetty myös muun muassa aristolokkia-yrttiä, joka voi sisältää maksaa ja munuaisia vaurioittavaa happoa. EU:ssa kiellettyä yrttiä käytetään Aasiassa lääkkeenä. Sitä on määrätty joka kolmannelle taiwanilaiselle, minkä seurauksena maassa on enemmän virtsarakon syöpää kuin missään muualla maailmassa.

Mukana oli myös myrkylliseksi luokiteltua ephedra-yrttiä. Sitä täytyy annostella tarkasti positiivisten vaikutusten saamiseksi, tutkijat kirjoittavat raportissaan. Yrttiä ei tulisi syödä summittaisesti.

Lisäksi kolme neljästä näytteestä sisälsi eläintä, josta ei ollut merkintää pakkauksessa. Rohdoksiin oli lisätty muun muassa lehmää, vesipuhvelia, vuohta ja lammasta.

Kiinalaisten rohdosten koostumukseen osataan suhtautua varauksella, sillä niistä on usein löydetty myrkyllisiä kasveja, raskasmetalleja ja allergeeneja. Luontaistuotteita tiedetään terästettävän myös synteettisillä lääkeaineilla kuten tulehduskipulääkkeillä. Tahallisesti tai tahattomasti lisätyt vahingolliset aineet ovatkin aiheuttaneet maksavaurioita ja muita vakavia sairastapauksia.

Vaihtoehtoishoitojen suosio maailmalla kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja samalla myös kiinalaisten lääkerohdosten vienti ulkomaille. Lääkerohdosten valmistusta ei juuri valvota, minkä vuoksi tutkijat haluavat kehittää edullisen ja nopean tavan testata luontaistuotteiden koostumus. Luontaistuotteiden sisällön tunteminen parantaisi turvallisuutta, mutta voi myös auttaa suojelemaan uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja.

Uusimmassa tutkimuksessa rohdoksista pystyttiin tunnistamaan 68 eri kasvia ja kahdeksan eläintä, mutta osa ainesosista jäi tuntemattomiksi. Dna-menetelmät toimivat sitä paremmin, mitä kattavammin eri kasvi- ja eläinlajien näytteitä saadaan arkistoitua tietokantoihin. Tietokannat ovat vielä keskeneräisiä, mutta ne kehittyvät jatkuvasti. Tarkkojen määritysten tekeminen kaikista lajeista on vielä nykykeinoin mahdotonta.

Yksikään kiinalainen rohdos eivät ole saanut Suomessa myyntilupaa lääkkeenä. Voimakkaasti vaikuttavia rohdoksia on helppo hankkia esimerkiksi verkkokaupoista, mutta niiden käyttöä ei suositella.

Lähteet: PLoS Genetics, Nature.