Islanti äänestää miljardiveloistaan - kuinka rajusti velkaantuneen saaren käy?
Islannin parlmentti kiisteli kansanäänestyksestä tammikuussa. Kuva Brynjar Gauti/ AP / Lehtikuva.
Islannissa järjestetään huomenna kiistelty kansanäänestys sopimuksesta, joka koskee jättimäisten 3,9 miljardin euron velkojen maksamista Britannialle ja Hollannille.
Islannin hallitus kamppaili loppuun asti kansanäänestyksen välttämiseksi. Se yritti neuvotella velkojiensa kanssa helpotuksia korkoihin ja maksuaikatauluun saadakseen sopimuksen hyväksyttävämmäksi kansalaisten silmissä.
Valtiovarainministeri Steingrimur Sigfussonin mukaan neuvotteluissa edistyttiin varsin pitkälle, mutta aika loppui kesken.
Islannin neuvottelijat palasivat Lontoosta kotiin tänään perjantaina. Ministeriö vakuuttaa verkkosivuillaan olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja jo ensi viikolla.
Yksikään velkakiistan kolmesta osapuolesta ei halunnut kansanäänestystä, koska se päättyy todennäköisesti täystyrmäykseen. Tuoreen mielipidemittausten mukaan peräti 74 prosenttia islantilaisista pitää sopimuksen ehtoja kohtuuttomina.
Sopimuksen kaatuminen vaikeuttaa Islannin tilannetta entisestään. Islanti joutuu maksamaan velkansa joka tapauksessa, sillä koko kriisi on sen omaa syytä.
Velkojen juuret juontavat syksyyn 2008, jolloin Islannin pankkijärjestelmä romahti ja maan toiseksi suurin pankki Landsbanki ajautui selvitystilaan.
Landsbankin nettipankki Icesave oli houkutellut huikeilla korkotarjouksillaan asiakkaikseen yli 400 000 brittiläistä ja hollantilaista tallettajaa. He olisivat menettäneet säästönsä, elleivät Britannia ja Hollanti olisi maksaneet saatavia omista talletussuojarahastoistaan. Islannin keskuspankissa ei ollut riittävää talletussuojaa.
Hallitus sopi viime kesänä Britannian ja Hollannin kanssa, että Islanti maksaa velkansa vuoteen 2024 mennessä 5,55 prosentin kiinteällä korolla.
Parlamentti hyväksyi sopimuksen niukalla enemmistöllä, mutta presidentti Olafur Ragnar Grímsson alisti sen kansanäänestykseen.
Presidentin ratkaisua voi pitää populistisena – tällaisista asioista ei ole tapana päättää kansanäänestyksillä.
Grímsson halusi kuitenkin siirtää vastuun kansalle padotakseen poliitikkoihin ja liikemiehiin kohdistuvaa vihaa. Islantilaiset ovat raivoissaan, he eivät hyväksy, että ahneiden liikemiesten ja poliitikkojen virheet kaadetaan veronmaksajien niskaan.
Kokonaisuudessa Icesave-velka nousee 40 prosenttiin Islannin bruttokansantuotteesta. Suuri osa rahoista saadaan tosin kuitattua myöhemmin Landsbankin omaisuuden myynnillä.
Hallitus arvioi, että pelkästään korkoihin uppoaa lähivuosina noin 200 miljoonaa euroa eli kymmenisen prosenttia valtion tuloista. Laskennallisesti Icesave-velka kasvattaa jokaisen islantilaisen velkataakkaa noin 12 000 eurolla.
Islanti kuului vielä pari vuotta sitten maailman rikkaimpiin maihin, mutta se on horjunut konkurssin partaalla siitä lähtien, kun maan pankkijärjestelmä romahti toissa syksynä.
Islannin bruttokansantuote kääntyi viime vuoden lopulla yllättäen hienoiseen nousun. Se on kuitenkin laiha lohtu, sillä maan julkinen velka nousee tänä vuonna 130 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on samaa luokkaa kuin Kreikan, mutta velka nousee peräti 320 prosenttiin, jos myös yritysten ja kotitalouksien lainat lasketaan mukaan.
Rajun velkaantumisen taustalla on Islannin kruunun romahdus. Valtaosa islantilaisten nousukaudella ottamista lainoista on euroissa ja muissa ulkomaisissa valuutoissa, joten ne ovat paisuneet kruunun heikentyessä.
Islantilaiset joutuvat nyt maksamaan vuosikausia uhkarohkeiden bisnesviikinkien kasinoseikkailuista. Lähivuodet tietävät vyönkiristystä, korkeaa verotusta ja budjettileikkauksia, vaikka velkoihin saataisiinkin helpotuksia.
On vaikea arvioida, mihin tilanne lopulta johtaa, jos sopimus kaatuu kansanäänestyksessä eivätkä Britannia ja Hollanti suostu neuvottelemaan uutta kohtuullisempaa sopimusta.
Islanti elää toistaiseksi kansainvälisen tuen varassa, sillä se ei saa lainaa markkinoilta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt Islannille 2,1 miljardin dollarin lainan. Sen lisäksi Pohjoismaat ovat luvanneet lainata 2,5 miljardia dollaria. Suomen osuus summasta on 350 miljoonaa euroa.