Sotilaskomentajien äkilliset kuolemat askarruttavat Venäjällä – ”Kenraali tiesi liikaa”
Bellingcat-ryhmä nimesi 20 venäläissotilasta, jotka ovat vastuussa malesialaiskoneen alasampumisesta.
Venäjän sotilastiedustelun (GRU) johtaja, kenraali Igor Sergun kuoli sunnuntaina 3. tammikuuta äkillisesti 59 vuoden ikäisenä. Tarkkaa kuolinsyytä ei ole kerrottu.
Uutistoimisto Sputnikin mukaan presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Šoigu esittivät maanantaina surunvalittelunsa Sergunin omaisille.
Sergun johti Venäjän sotilasoperaatioita Krimin miehityksen aikana keväällä 2014 ja myöhemmin Itä-Ukrainassa. Hän nousi GRU:n johtoon vuonna 2011. Sotilastiedustelu sai sen jälkeen uusia resursseja ja otti selvästi aikaisempaa keskeisemmän roolin Venäjän tiedustelussa ja salaisissa sotilasoperaatioissa.
Sergun oli mukana päättämässä myös ilmaiskujen aloittamisesta Syyriassa.
Sergunin nimi oli sekä Yhdysvaltain että EU:n pakotelistalla. Lista koostuu henkilöistä, joiden katsotaan olevan vastuussa Krimin miehityksestä ja Venäjän sotilaallisista toimista Itä-Ukrainassa.
Sergun johti GRU:n toimintaa myös heinäkuussa 2014, kun malesialainen matkustajakone MH17 ammuttiin alas Itä-Ukrainassa venäläisellä Buk-ilmatorjuntaohjuksella. Kone oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Kaikki lennolla olleet 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat.
Ukraina ja monet länsimaat pitävät Venäjää ja sen tukemia kapinallisia syyllisinä koneen alasampumiseen.
Venäjän sotilasjohdossa on sattunut hiljattain myös toinen yllättävä kuolemantapaus.
Krimiläinen verkkosivusto 15 minuuttia kertoi joulukuun lopussa, että Krimin miehitystä kaksi vuotta sitten johtanut kenraalimajuri Aleksandr Šušukin oli kuollut äkilliseen sydänpysähdykseen. Hän oli 52-vuotias.
Ukrainan entinen ulkoministeri Volodymyr Ogryzko vihjaili heti uutisen julkaisemisen jälkeen, että Šušukin murhattiin, koska hän tiesi liikaa Krimin ja Itä-Ukrainan salaisista operaatioista.
”Kenraali tiesi liikaa”, hän kirjoitti Twitterissä. ”Tämä on vasta alkua.”
Venäjä on kiistänyt toistuvasti asevoimiensa osallisuuden Ukrainan sotaan.
Presidentti Putin myönsi kuitenkin joulukuisessa tiedotustilaisuudessaan, että Ukrainassa on ollut venäläisiä sotilaita, ”jotka hoitavat tiettyjä sotilaalliseen toimintaan liittyviä erityiskysymyksiä”.
Venäläiskenraalien kuolemat osuivat samaan aikaan kun julkisuuteen tuli uusia tietoja venäläisjoukkojen osallisuudesta malesialaisen matkustajakoneen alasampumiseen.
Tutkivaa journalismia harjoittavan kansainvälisen Bellingcat-ryhmän perustaja Eliot Higgins kertoi Hollannin televisiossa, että järjestö on tunnistanut 20 Venäjän armeijan 53. ilmatorjuntaprikaatiin kuuluvaa sotilasta, joiden katsotaan olevan vastuussa koneen pudottamisesta.
”Keskityimme niihin sotilaisiin, jotka kuuluivat Buk-ohjuksia kuljettaneeseen saattueeseen kesäkuussa 2014”, Higgins sanoi. ”Kaksikymmentä sotilasta kuuluu komentojärjestelmään. Heillä oli siten mahdollisuus tietää, mitä määräyksiä annettiin Buk-ohjusten ja MH17:n suhteen.”
Bellingcatin edustajat ovat luovuttaneet raporttinsa Hollannin viranomaisille. Maan syyttäjävirasto selvittää parhaillaan, voidaanko sitä käyttää hyväksi meneillään olevassa rikostutkinnassa.
Bellingcat paljasti viime lokakuussa, että malesialaiskoneen pudottanut ohjus kuului Kurskin 53. ilmatorjuntaprikaatin kalustoon.
Raportin yhteydessä julkaistu interaktiivinen kartta näyttää ohjuslavettia kuljettaneen sotilassaattueen reitin Kurskista ampumispaikalle. Saattue havaittiin Itä-Ukrainassa sekä ennen malesialaiskoneen ampumista että sen jälkeen, jolloin ainakin yksi lavetin ohjuksista puuttui.
Bellingcat on koonnut 123-sivuisen raporttisa tiedot ja videomateriaalin avoimista verkkolähteistä ja sosiaalisesta mediasta. Raportissa kerrotaan, että malesialaiskoneen pudottanutta ryhmää johtivat 53. ilmatorjuntaprikaatin komentaja Sergei M. sekä toisen pataljoonan komentaja Dmitri T.
Lisäksi raportissa nimetään yhdeksän upseeria, jotka olivat vastuussa pataljoonan käyttämästä Buk-järjestelmästä.
Higginsin mukaan raportti sisältää niin paljon arkaluontoista tietoa, että sitä ei julkisteta ennen kuin tutkintakomissio on ehtinyt tutustua tietoihin. Ryhmä on kuitenkin luvannut julkaista siitä lyhennetyn version jo lähiaikoina.
Higginsin vuonna 2014 perustama Bellingcat on tutkinut malesialaiskoneen alasampumisen lisäksi muun muassa Ukrainan ja Syyrian sotia. Ryhmään kuuluu vapaaehtoisia tutkijoita eri puolilta maailmaa. Suomesta Bellingcatin työskentelyyn on osallistunut insinööri Veli-Pekka Kivimäki.