Putin suuttui silmittömästi – mutta ei Ukrainan sodasta
Venäjän netissä annetaan presidentille ohjeita, kerrotaan johtajan raivosta ja muistutetaan, ettei kansa saa nähdä todellisuutta selvin päin.
Presidentti Vladimir Putinin pitää lopettaa projekti Novorossijasta, aseiden toimitus kapinallisille ja disinformaatio Venäjän televisiossa.
Tällä reseptillä päästään ulos Ukrainan umpikujasta, lataa Venäjän entinen apulaisulkoministeri Georgi Kunadze haastattelussa, joka on julkaistu The New Times -lehdessä.
Umpikujaan on jouduttu Kunadzen mukaan, koska Kremlissä ei ajatella strategisesti, nykyinen toimintamalli ei ole edes taktiikkaa vaan kyse on pelkästään hetkeen sidotusta päätöksenteosta.
On järjetöntä, että ihmiset kuolevat täysin turhan takia, sanoo kokenut karriaaridiplomaatti, joka toimi apulaisulkoministerinä Boris Jeltsinin presidenttikauden alkuvuosina.
Kunadze puhuu suoraan myös propagandasta: ”Aikaisemmin ei olisi voinut ajatellakaan, miten televisiopropaganda voi aiheuttaa näin suuren vahingon kokonaisen kansan henkiselle ja moraaliselle terveydelle.”
Kaikki kyllä ymmärtävät Kunadzen mukaan, että Ukrainassa on muukalaislegioona, mutta se ei ole Naton, kuten Putin väitti, vaan se on Venäjän muukalaislegioona. Hän tulkitsee presidentin lausunnot klassiseksi erikoispropagandaksi, jota sovelletaan sodan oloissa.
Kunadzen mielestä Venäjä käy nimenomaan sotaa Ukrainaa vastaan, vaikkei sitä ole julistettukaan. Muuten hän arvioi päätöksenteon keskittyneen vuodesta 2012 lähtien valtion johtajalle ja tämän lähipiirille.
Juutalaisvastaisista antifasisteista kirjoittava Nikolai Mitrohon kiinnittää Grani.russa huomiota, miten Donetskin ja Luhanskin ns. tasavaltojen johtajat Aleksandr Zahartshenko ja Igor Plotnitskij käyttivät äskeisessä tiedotustilaisuudessaan Kiovan johtajista antisemitistisiä ilmaisuja.
Vaikka Kunadze arvostelee Kremliä jopa taktiikan puutteesta, jotkut toiset katsovat valitun linjan toimivan.
Putin toistaa samaa kaavaa, tekee aggressiivisen iskun ja kiristää maailmaa sillä, että seuraava operaatio on vielä vaarallisempi, analysoi Aleksandr Skobov Grani.russa. Kiristysvaiheen aikana Venäjä ehtii vahvistaa asemiaan ja varustautua tulevaan iskuun, tulkitsee Skobov.
Sotilaspoliittisen asiantuntijan Aleksandr Goltsin mielestä sodan kiihdyttämisellä juuri nyt ei ollut järkevää sotilaallista perustelua. Hänestä selitys on siinä, että Kreml on ajanut itsensä nurkkaan.
Goltsin mielestä Putin luuli pääsevänsä neuvottelemaan Ukrainan tilanteesta tasavertaisena suurvaltana Ranskan ja Saksan kanssa niin, että Venäjä pääsee ratkaisemaan Ukrainan kohtaloa. Kävi kuitenkin niin, ettei tätä reaalipolitiikkaan nojaavaa laskelmaa hyväksytty vaan Venäjää pidetään hyökkääjänä.
Golts kirjoittaa sodasta The New Timesin sivuilla mutta nimeää toisessa nettijulkaisussa Jezhednevnyj zhurnalissa viikon päätapahtumaksi Putinin hysteerisen purkauksen. Presidentti suuttui hallituksen kokouksessa ja kysyi, oletteko tulleet hulluiksi.
Kohtauksen taustalla on paikallisjunien lopettaminen kokonaan osalla Venäjän alueista helmikuun alusta. Nyt niiden tappiot pitää kattaa aluebudjeteista eikä enää hallituksen kassasta. Putin vaati liikenteen palauttamista.
Golts toteaa, että Venäjän rautatieyhtiön RZHD:n johtajalla Vladimir Jakuninilla on Venäjän hierarkiassa korkeampi arvo kuin alueita johtavilla kuvernööreillä, sillä hän on Putinin kavereita. Niinpä Jakunin on voinut rauhassa lopettaa paikallisjunia samaan aikaan, kun rautatieyhtiö on kehittänyt eksoottisia projekteja kuten yöjunaa Moskovan ja Nizzan välille.
Moskovan ja Nizzan junaliikenteen 150-vuotisjuhlaa vietettiin tammikuussa Nizzassa, jonne Jakunin oli saapunut. Muutama vuosi sitten aikoinaan tsaariperheen tarpeita palvellut liikenne aloitettiin uudestaan, ja nykyisin juna ajaa kerran viikossa jokseenkin tyhjänä.
Putin kiukustui viikolla Goltsin mukaan myös toisen ystävänsä Rosneftiä johtavan Igor Setšinin verovaatimuksiin.
Goltsin mielestä Putin antoi ystävilleen vapaat kädet toimia, koska luuli heidän asettavan valtion edut kaiken muun edelle, mutta kriisitilanteessa on käynyt ilmi, ettei näin tapahtunutkaan. Golts katsoo, että nyt on alkamassa operaatio ystävien kuriin saamisesta.
Jos tulkinta on oikea, se voi selittää, miksi presidentin hallintoa johtava Sergei Ivanov yllätti kaikki vaatimalla tammikuun lopussa virkamiehiä näyttämään esimerkkiä käytöksellään ja lopettamaan sukulaisten ja myös valtaapitävien ystävien suosimisen valtion hankinnoissa.
No mitenkäs nyt näin, Sergei Ivanovitš, tehän olette kollegoiden kanssa monta vuotta rakentaneet juuri näin toimivaa Venäjää, vinoilee Ivan Davydov Slon.russa. Samalla hän ehdottaa kivisillan rakentamista Kremlistä suoraan Krimille.
Letkautus liittyy siihen, että samaan aikaan Venäjän puolelta Krimille rakennettavan jättisillan urakka annettiin Arkadi Rotenbergin yritykselle. Netissä on viitattu myös siihen, miten siltasuunnitelman nähneet pitävät sitä epärealistisena.
Ivanov toimi diplomaattina Suomessa 1980-luvulla sen jälkeen kun hänet oli karkotettu Lontoosta vakoojana eikä häntä hyväksytty muualle länteen. Ivanovin korruption vastaisia linjauksia ihmettelee myös Georgi Bovt Gazeta.russa. Hän kiinnittää huomiota vaatimukseen kieltää virkamiehiltä ulkomaiset tilit, koska sitä koskevat pykälät ovat jo voimassa.
Bovtin mukaan maassa riittää korruption vastaisia lakeja mutta ei keinoja pistää niitä toimeen, sillä siihen tarvittaisiin poliittista tahtoa ylhäältä. Nyt yritetään puuttua valtaapitävän nomenklatuuran käytökseen valvontaa tiukentamalla eikä läpinäkyvyydestä tai kansalaisten hoitamasta valvonnasta ole puhettakaan.
Se johtaa lojaalisuuden rakoiluun nomenklatuuran sisällä, ennustaa Bovt.
Toisaalla Venäjän netissä yritetään suhtautua asioihin huumorilla.
Vodka ja televisio, mitä muuta ihminen tarvitsee ottaakseen arvokkaasti vastaan huomisen päivän?
Tätä kyselee Ilja Milštein Grani.run sivuilla kommentoidessaan päätöstä laskea vodkan minimihintaa helmikuun alussa. Tärkeintä hänestä on se, ettei kansalle anneta tilaisuutta katsoa selvänä todellisuutta.
Puolen litran vodkapullon saa hinnan alennuksen jälkeen 185 ruplalla, vähän yli kahdella eurolla.
Kaikki tulee olemaan hyvin, aina nimenomaan tulevaisuudessa. Näin meille on noin tuhannen vuoden ajan julistanut jokainen valtaapitävä, vitsailee Semjen Novoprudskij Gazeta.russa.
Samalla hän kyselee, mitä uhkaa venäläiset pitävät suurimpana. Eivät suinkaan Ukrainan liittymistä Natoon eivätkä edes Yhdysvaltain hyökkäystä vaan hintojen nousua ja uhkaavaa väestön köyhtymistä. Sen nimesi tammikuisessa Levadan tutkimuksessa suurimmaksi uhaksi 54 prosenttia vastaajista, vuotta aikaisemmin samaa sanoi 49 prosenttia.
Sitten Valko-Venäjälle.
Siellä ei ole jääty ihmettelemään, mikä on hybridisodan ja perinteisen sodan ero vaan lakiin on lisätty kohta, jonka mukaan toisen valtion lähettämien aseistettujen ryhmien tulo tasavallan alueelle merkitsee virallisesti sotilaallista uhkaa ja riittää sotatilan julkistamiselle.
Lisäksi presidentti Aljaksandr Lukašenka on ilmoittanut, ettei Valko-Venäjä kuuluu Venäjän markkinoiman mystisen venäläisen maailman (Russkij mir) piiriin.