Kehitysmaat ovat elektroniikan kaatopaikka – jätevuori korkeampi kuin Mount Everest
Kierrätys: Elektroniikkajäte on nykyään kirjaimellisesti kullan arvoista.
Erilaisten vempaimien määrä kotitalouksissa kasvaa ja tuotteiden elinikä lyhenee. Vuonna 2012 maailmassa syntyi lähes 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä. Henkeä kohden laskettuna yksi amerikkalainen tuotti 29,5 kiloa tätä ns. e-jätettä. Kenialainen tuotti vaivaisen kilon.
Luvut ilmenevät StEP (Solving the E-Waste Problem) -aloitteen interaktiivisesta kartasta. Kartta paljastaa myös, että suomalaisen vuosittainen e-jätetaakka (21,6 kiloa) jää vielä kauas qatarilaisista (64 kiloa).
Vanhasta tavarasta pitää päästä eroon, mutta se on kallista ja vaivalloista. Vastuu ja kustannukset e-jätteestä sysätään usein Aasian ja Afrikan valtioille.
Interpolin vuonna 2012 tekemissä Euroopan laajuisissa rahtien ratsioissa joka kolmannesta tutkitusta kontista löytyi laittomasti maista ulos matkalla olevaa e-jätettä. Järjestöt arvioivat, että jos kaikki vuoden aikana kehitysmaihin dumpattu e-jäte pinotaan kontteihin, on torni korkeampi kuin Mount Everest.
Kehitysmaiden hoitamattomilla kaatopaikoilla e-jätteen myrkylliset aineet vuotavat ympäristöön saastuttaen maaperää, vesistöjä ja ilmaa. Mailla ei ole resursseja tai tietotaitoa käsitellä jätettä ympäristölle ja ihmisten terveydelle turvallisella tavalla.
E-jätteen kierrätystä ja sen aiheuttamia haittoja pyritään kontrolloimaan vaarallisten jätteiden siirtoa ja valvontaa koskevalla Baselin yleissopimuksella. Suurimmat syylliset eivät ole sopimusta ratifioineet.
Tulevaisuudessa kenialaisen tuottaman e-jätteen määrä on kiloa painavampi. ”Kenian e-jätteen määrä kasvaa noin 20 prosentin vuosivauhtia”, arvioi Onesmus Mutio, East African Compliance Recycle (EACR) -nimisen yrityksen talous- ja hallintopäällikkö.
Nairobin laitamilla sijaitseva EACR on Itä-Afrikan ensimmäinen yritys, joka kerää, käsittelee ja kierrättää eteenpäin Keniassa syntyvää e-jätettä.
”E-jäte on resurssi, joka oikein kierrätettynä voi olla kullan arvoista.”
Kirjaimellisesti: Yhdestä tonnista e-jätettä saadaan erotettua noin 30 kertaa enemmän kultaa kuin yhdestä tonnista kultamalmia. Monien arvomineraalien ja metallien talteenottaminen on nykyään tehokkaampaa kuin niiden kaivaminen maasta.
”Kierrättämisellä on itsestään selviä ympäristö – ja terveyshyötyjä. Lisäksi siitä saadaan arvokasta raakamateriaalia, ja sen avulla luodaan vihreitä työpaikkoja paikallisille”, listaa toimitusjohtaja Robert Truscott.
Monen Saharan eteläpuolisen Afrikan maan talous on jatkanut tasaista kasvuaan. Yhä useammalla on varaa hankkia televisioita, läppäreitä ja kännyköitä sekä myös taitoa käyttää niitä. Elektroniikka hankitaan uutena ja useasti kierrätystavarana, joka on kulkeutunut maihin laillisesti tai laittomasti. Köyhä maanviljelijäkin voi maksaa velkansa mobiilirahalla ja tarkistaa säätiedot vanhalla Nokiallaan.
Kun elektroniikkatavaran matka päättyy, EACR haluaa sen kulkevan heille.
”Meillä on tällä hetkellä viisi keräyspistettä ympäri Nairobia. Tulevaisuudessa niitä perustetaan ainakin 40 lisää”, Mutio sanoo.
Keräyspisteet ovat itsenäisiä pienyrityksiä, jotka myyvät keräämänsä e-jätteen EACR:lle. Osa pisteistä sijaitsee slummeissa.
”Kerääjät rekrytoidaan suoraan naapurustosta. Näin luomme työpaikkoja köyhille. Kaikki saavat koulutuksen ja tarvittavat suojavarusteet.”
”Monet etsivät vaarallista e-jätettä kaatopaikolta ja käsittelevät sitä ilman minkäänlaisia suojavarusteita. Me pyrimme kouluttamaan ihmisiä, jotta he ovat tietoisia e-jätteen vaaroista ja arvosta.”
Täysi kierrätyskontti lähtee käsiteltäväksi EACR:lle, joka on välilenkki kierrätetyn tavaran arvoketjussa.
”Myymme piirilevyt jatkokäsittelyä varten Eurooppaan. Muovit myydään ostajille eri puolille maailmaa jatkokäsittelyyn tai suoraan uudelleenkäytettäväksi.”
Myös kenialaiset yritykset hyötyvät e-jätteen paikallisesta kierrätyksestä.
”Myymme terästä lähialueen pienteollisuudelle. Televisioiden ja tietokoneiden näytöistä erotettu kierrätyslasi lähtee nairobilaiselle yritykselle raaka-aineeksi” Truscott kertoo.
Kenia on ensimmäisenä Afrikan valtiona ottamassa käyttöön e-jätteen käsittelyä koskevan sääntelyn.
”Uusi lainsäädäntö velvoittaa jätteen tuottajan maksamaan ongelmallisten jätteiden kierrätyksestä tyypin ja sen markkina-arvon mukaan. Ennen lakia esimerkiksi kuvaputkien, paristojen, elohopeaa sisältävien loisteputkien tai CFC-kaasuja sisältävien jätteiden kerääminen ei ollut Keniassa kannattavaa liiketoimintaa”, Truscott selittää.
Nähtäväksi jää, onko maalla kapasiteettia valvoa lakia ja periä siinä kaavailtuja suuria sakkoja lainrikkojilta.
Kenialaisilla riittää uskoa alan kasvuun.
”Meillä on kapasiteettia laajentua Kenian ja koko Itä-Afrikan kasvavien jätevolyymien keskellä. Samalla varmistamme, että jätteestä saadaan arvoa niin paljon, kuin se paikallisesti on mahdollista”, sanoo Truscott.
Yhden yrityksen visioidessa Kenian e-jätteen tulevaisuutta maahan dumpataan yhä lähes kaksinkertainen määrä e-jätettä verrattuna siihen, mitä se itse tuottaa.