Yhä useampi haluaa olla sinkku – Ja he ovat oikeasti tyytyväisempiä kuin parisuhteessa elävät, sanoo tutkija
Populaarikulttuuri lietsoo armotonta avioliiton juhlintaa, väittää pyskologi Bella DePaulo.
Mediassa sinkkuihmiset leimataan usein surullisiksi ja yksinäisiksi. Sinkkuihmiset ovat kuitenkin sosiaalisempia, omavaraisempia, määrätietoisempia ja vähemmän negatiivisia kuin naimisissa olevat.
Näin sanoo Santa-Barbaran yliopiston psykologi Bella DePaulo tutkimusraportissa, jonka hän esitteli Amerikan psykologialiiton kokouksessa.
DePaulo perustaa väitteensä yli 800:n eri tutkimuksen tuloksiin. Hänen mukaansa kasvava määrä ihmisiä elää sinkkuna, koska he haluavat olla.
Eläminen yksin mahdollistaa DePaulon mukaan näille ihmisille parhaan, aidon ja merkityksellisen elämän.
Yksinasuvat arvostavat mielekästä työtä naimisissa olevia enemmän, ja he ovat enemmän yhteydessä vanhempiinsa, sisaruksiinsa, ystäviinsä, naapureihinsa ja työtovereihinsa. Avioliitossa elävistä tulee DePaulon mukaan helpommin ennakkoluuloisia.
Joidenkin tutkimusväitteiden mukaan avioliitto tekee ihmisistä onnellisempia ja terveempiä, mutta DePaulon mukaan väitteitä ei lopulta pystytä tieteellisin keinoin todentamaan.
Populaarikulttuuri lietsoo DePaulon mukaan armotonta avioliiton juhlintaa, ”matrimaniaa”, kun samaan aikaan yksinasuvat kokevat syrjintää.
”Jos he vain menevät naimisiin, perinteinen tarina inttää, että se tekee heistä pitkäikäisempiä, terveempiä ja sosiaalisesti aktiivisempia. Väitän, että kerrottu tarina on enemmän ideologiaa kuin tiedettä.”
Usein tutkijat olettavat, että ihmiset ovat avioliitossa onnellisempia siitä seuraavan emotionaalisen ja psykologisen hyödyn takia. DePaulon mukaan tutkijat eivät kuitenkaan ota huomioon taloudellisia hyötyjä ja suojia, joita tarjotaan parisuhteessa eläville.
”Ottaen huomioon kaikki taloudelliset ja kulttuuriset edut, joita naimisissa olevat ihmiset saavat, käy entistä selvemmin esille, että yksin elävät voivat yhtä hyvin kuin aviossa elävät.”
DePaulo tähdentää, että onnelliselle elämälle ei ole olemassa mitään yhtä kaavaa. On myös oleellista erottaa yksinasuminen yksinäisyydestä, joka on emotionaalinen tunne.
Tutkija DePaulo on itse sinkku, on aina ollut ja on aina oleva.
Suomessa oli noin 1,1 miljoonaa yksinasujaa vuonna 2015, kertoo Tilastokeskus. Asuntokunnista 42 prosenttia oli yhden hengen asuntokuntia.
Alle kolmekymppisten yksinasuminen on yleistynyt noin 47 prosenttia 25 viime vuoden aikana. Yli 65-vuotiaiden yksinelävien määrä on kasvanut samassa ajassa noin 60 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä yksinasuvien määrää lisää erityisesti leskeksi jääminen.
Huomionarvoista on, että vuodesta 1990 lähtien koko väestö on kasvanut vain noin 15 prosenttia: 4,8 miljoonasta 5,5 miljoonaan.
Eurostatin vuoden 2014 tilastoista selviää, että yksinelävien osuus on Suomessa Euroopan unionin kärkeä heti Ruotsin ja Tanskan jälkeen.
Sosiologi Eric Klinenberg kertoo teoksessaan Going Solo (2012), että hyvinvointivaltioiden sosiaaliturva on auttanut yhä useampaa yksinelävää myös kasvattamaan varallisuuttaan. Hänen mukaansa ei ole sattumaa, että Pohjoismaat ovat yksinasumisen kärjessä.
Sinkkujen määrää lisäävät Klinenbergin mukaan niin ikään naisten aseman nousu, kaupungistuminen, kanssakäymisen helpottuminen uuden teknologian myötä sekä eliniän piteneminen.
Suomessa oleellinen selittävä tekijä löytyy myös parisuhdemarkkinoiden niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta.
Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula selvittää, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on naisenemmistö, kun taas maakunnissa ja maaseudulta löytyy kuntia, joissa samoissa ikäryhmissä on melko selvä miesenemmistö.