Suomalainen maito käsitellään eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Laktoosi-intoleranssista kärsivät ovatkin pohtineet jo pitkään, josko tällä ja ikävillä oireilla olisi yhteys.
Maito ei ole samanlaista kaikkialla. Kuva Helinä Kuusela / Lehtikuva
Maitotuotteet ovat olleet esillä paljon viime aikoina. Syynä on pitkäaikainen ihmetys siitä, miksi monet laktoosi-intoleranssista Suomessa kärsivät voivat ulkomailla nauttia maitotuotteita ilman oireita.
Aamulehdenhaastatteleman Valion tutkimusjohtajan mukaan selitystä ei ole löydetty sen paremmin maidon koostumuksesta kuin käsittelyprosessista.
Kaleva kuitenkin uutisoi, että suomalaiset maitotutkijat kiinnostuivat espoolaisen lukiolaisen tekemästä tutkimuksesta. Nora Varkila selvitti maitovertailulla, miksi laktoosi-intoleranssista kärsivä voi käyttää ulkomaisia maitotuotteita ilman oireita. Tutkimuksen mukaan homogenoinnin jälkeenkin suomalaisessa kaupan maidossa ”rasvapallot” ovat isompia kuin monissa muissa länsimaissa.
Homogenoinnissa maito käsitellään niin, että pienet rasvapartikkelit jakautuvat tasaisesti maitoon.
Käsittelyn osuutta laktoosi-intoleranssiin on tutkittu ennenkin, mutta yhteyttä ei ole löydetty. Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelmapäällikkö Jari Latva-Koivisto kertoo, että maito homogenoidaan, koska lopputulos on kuluttajalle maidon raakaversiota miellyttävämpi.
”Homogoimattomassa maidossa rasva nousee pintaan, jos sitä ei huomaa sekoittaa.”
Nora Varkilan vertailusta kävi myös ilmi, että iskukuumennetussa maidossa rasvapallerot olivat pienempiä kuin pastöroidussa. Pastöroinnissa maitoa kuumennetaan vähintään 72 asteessa 15 sekuntia, iskukuumennuksessa vähintään 140 asteessa muutama sekunti. Lämpökäsittelyllä tuhotaan bakteereita ja parannetaan säilyvyyttä.
Suomessa pastörointi on yleisin lämpökäsittelytapa, kun taas monissa muissa maissa suositaan iskukuumennusta. Myös pastöroinnin vaikutus intoleranssioireisiin on ollut esillä.
Miksi meillä pastöroidaan, kun muualla iskukuumennetaan?
Jari Latva-Koiviston mukaan tämä johtuu perinteestä. Iskukuumennettu maito säilyy kauemmin, jolloin sille saadaan lisää myyntiaikaa. Suomessa maito on hänen mukaansa haluttu toimittaa kuluttajille tuoreempana. Tärkein selitys löytynee kuitenkin makuasioista.
”Me emme ole tottuneet iskukuumennetun maidon makeaan makuun.”
Yhä useampi valitsee kokonaan maidottoman elämän. Yle uutisoi, että maidottomien tuotteiden kulutus kasvaa Suomessa. Elintarvikeyritysten ja maahantuojien mukaan maidottomien tuotteiden myynti lisääntyy kymmenen prosenttia vuodessa.
Maito ja Terveys ry:n mukaan intoleranssioireiden takana olevasta hypolaktasiasta kärsii 17 prosenttia suomalaisista.
Vaiva on pohjoismaissa hyvin suomalainen ilmiö, sillä Ruotsissa ja Tanskassa ongelmaa esiintyy yleismaailmallisestikin vähiten. Suomenruotsalaisista se on vain noin 8 prosentilla. Suomen saamelaisilla hypolaktasia taas on yleisempää kuin muilla suomalaisilla. Eniten hypolaktasiaa esiintyy Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, joissa siitä kärsii 50-100 prosentilla väestöstä.
Miksei sitten saman tien valmisteta kaikki maitotuotteet laktoosittomina?
Latva-Koiviston mukaan prosessi on kallis, ja moinen nostaisi maidon hintaa.
Valion teknologiajohtaja Matti Harju kertoo Nora Varkilan tehneen vertailunsa Valiolla vuosi sitten. Varkilan ennakko-oletuksen mukaan suomalaismaidon rasvapartikkelit olisivat pienempiä kuin muualla eli että maitoa käsiteltäisi rankemmin. Oletus osoittautui kuitenkin vääräksi: partikkelit olivatkin suurempia.
Yksi syy on Harjun mukaan se, että ulkomailta vertailukohteiksi voitiin tilata vain iskukuumennettua maitoa. Pastöroitu olisi pilaantunut matkalla. Iskukuumennetussa maidossa rasvapartikkelit ovat pienempiä kuin pastöroidussa, koska sitä pitää käsitellä enemmän. Iskukuumennettu maito kestää kauemmin, ja siksi myös rasvapartikkeleiden täytyy olla pienempiä.
Valion 2000-luvun alussa teettämään tutkimukseen osallistui muutamia kymmeniä henkilöä, jotka uskoivat saavansa oireita homogenoidusta maidosta. He nauttivat sokkotestinä viikon homogenoimatonta ja viikon homogenoitua maitoa. Noin puolet sai oireita homogenoidusta maidosta, puolet ei.
Harjun mukaan homogenoinnin vaikutusta laktoosi-intoleranssiin ei ole tutkittu yliopistoissa paljoakaan. Hänen mielestään Valionkin on hankala tutkia asiaa, koska ihmiset ajattelevat tuloksien olevan aina yrityksen intressien mukaiset.
”Jos homogenointi todettaisi haitalliseksi, se ei olisi meille mikään ongelma”, Harju sanoo.
Teknologiajohtajalla on mielessään yksi uusi, mahdollinen selitys erilaisten maitojen siedettävyydelle. Iskukuumennettua maitoa saatetaan sietää paremmin, koska se ehtii seisoa kaupassa kauemmin kuin pastöroitu maito. Tällöin maidon proteiinit ehtivät pilkkoutua pienempiin osiin.
”Siinä tapauksessa voisi ajatella, että iskukuumennettu maito olisi vähän helpommin sulavaa.”
Julkaistu 5.8.2009 13:47, päivitetty 11.8.2009 10:15
Aiheesta lisää
Hyvä, paha maito (SK 14/2000; pdf)
maito , laktoosi-intoleranssi , maitotuotteet , pastörointi , iskukuumennus , homogenointi
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Olen ihmetellyt samaa asiaa kuin monet: miksi ulkomailla maha toimii ja Suomessa vääntää. Valion tutkimusjohtajan arvelut ulkomailla olemisen stressittömyydestä ovat kyllä lehmän suolesta. Ihan niin kuin kaikki ulkomailla liikkuvat olisivat lomalla. Voin itsekin ulkomailla asuneena sanoa, että sama (ellei suurempikin) stressi siellä on.
Mutta edelliselle kommentoijalle täytyy huomauttaa, että kyllä aiheesta puhuttu on. Esimerkiksi kelpaa vaikka tässä jutussa oleva linkki SK.n jutusta vuodelta 2000. Eli aiheesta on puhuttu, mutta mitään ei ole tapahtunut? Niin suomalaista.
Jos tästä nyt innostuisi joku valiota pelkäämätön tutkimaan asiaa niin varmasti löytyisi myös lisääntyneelle maitoallergialle selitys..
Meillä on koko perhe nuorimmaista lukuunottamatta laktoosi-intolerantteja. Ruokavaliomme ei ole maidoton, käytämme joko laktoosittomia tai vähälaktoosisia tuotteita lisättynä laktaasientsyymivalmisteilla vähän tilanteen mukaan.
Oireilu todellakin tuntuu rajoittuvan vain Suomeen ja suomalaisiin maitotuotteisiin. Muualla Euroopassa voimme kokemuksemme mukaan nauttia maitotuotteita melko lailla vapaasti - lomareissuilla tai muilla ulkomaan matkoilla emme ole koskaan saaneet minkäänlaisia oireita tai edes mahatauteja.
Olemme tätä ihmetelleet muutamien laktoosivaivasta kärsivien tuttavaperheiden kanssa ja voittopuolisesti kokemkset ovat samankaltaisia. Eli ilmeisesti suomalaisissa maitotuotteissa on jotakin vialla
Kovaa puhetta Valion toimitusjohtajalta
Lainaus:
Kirjoittanut: Näin on / 1.8.09 / klo 11:56
Olipa kovaa puhetta Valion toimitusjohtajalta Farmari messuilla, syy siis ruuan korkeaan hintaa on työntekijöiden palkka, niinpä tietysti.
On se todella hyvä hänenkin puhua tuolta paikalta ja tuolla palkalla, mutta jos hän eläisi perustoimeentulolla, työttömyysrahalla tai pienellä eläkkeellä niin ruuan oston ainoa kriteeri on hinta.
On se ihme, että meillä on EU:n pienimmät palkat ja EU:n kallein ruoka, kuinkahan tämä Laaksosen yhtälö tähänkin sopii. Vai onko niin että meillä on kaupan ja johdon
palkat niin suuret että se vaikuttaa elintarvikkeiden hintaan?
KP 1.8.2009
” Suomalainen ruoka ei voi olla liian kallista suomalaisille. Jokaisen palkan suuruudellaon olemassa peruste niin kauan kuin meillä on varaa ostaa suomalaisia tuotteita,laukaisee Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.
Hän jatkaa elintarvikkeiden hintojen noususta:” Tämän seurauksena on julkisuudessa epäilty kaupan ja teollisuuden käärivän ylisuuria katteita. Elintarvikkeiden hinta koostuu lähinnä työstä ja veroista. Päätös ostaa ulkomaalaisia tuotteita on viesti siitä, että palkkaani voi laskea.
”
Tämä on kaikkien suomalaisten ongelma, mutta ei kai sitä silloin ole varaa tutkia kunnolla, kun on tärkeämpiäkin kohteita? Kasvoin 50-luvulla maalla ja join kymmenvuotiaaksi asti oikeeta käsittelemätöntä lehmän maitoa. Sitä samaa joivat kaikki maalaiset, lapset ainakin, eikä laktoosivaivoista tiedetty mittään. En ole kärsinyt niistä myöhemminkään. Onkohan meitä 50-luvun maalaiskakaroita tutkittu, kannattaisi ennen kuin myö kuollaan poes. Eppäilen, ettei meitillä kenelläkään ole ollut enemmälti mahavaivoja. Meijerin maidossa on jotain vikaa, se voi aiheuttaa muitakin ongelmia kuin laktoosi-sellaisia. Seuraavaksi ammun maatalousministerin: AMMUU!
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Kun Lidl tuli suomeen, siellä ei myyty mitään laktoosittomia tuotteita. Myöhemmin ovat tuoneet kauppoihin ainakin laktoositonta maitoa, huomasivat kai ettei suomalaisten mahat kestä tavallista. Mitenköhän on valikoima Saksassa, tuskin sielläkään kovin paljon tarvitaan laktoositonta.
Sen verran on maailmalla tullut reissattua, että olen ihmetellyt etteikö laktoosi-intoleranssia ole muun maalaisissa ihmisissä vai jättävätkö he suosiolla maitotuotteet ruokavaliostaan kokonaan pois, kun näitä vähälaktoosisia tuotteita ei siellä ole olemassakaan.
Kiitos tähänastisista kommenteista!
Juttuun on nyt lisätty Valion teknologiajohtajan kommentit.
Ilmajoen osuusmeijeri tekee homogenoimatonta maitoa, ja sitä voin juoda saamatta vatsavaivoja. Myös luomumaito käy, sillä sekään ei ole homogenoitu. Myös ulkomailla voin juoda maitoa ihan vapaasti seurauksia pelkäämättä.
Valion tavallinen maito sitävastoin aiheuttaa vatsavaivoja välittömästi.
Ehkäpä ei kysymyksessä olekaan laktoosi-intoleranssi, vaan aivan jokin muu mekanismi.
Kokeikaapa siis homogenoimatonta maitoa ta vatsavaivoista kärsivät.
Laktoosi-intolerantit:
Voisitteko kertoa kokemuksistanne Ulkomaisista maidoista joita löytyy jokaisesta prismasta Suomenmaalla?
Niitä UHF tms. maitoja jotka säilyvät ”kauan” ja säilytetään lämpimässä hyllyssä.
Ihmetyttää myöskin omakohtainen kokemus siitä että kesällä en rasvaisia maitotuotteita pysty käyttämään, Talvella kylläkin.
Miten vuodenaika voi tähän vaikuttaa, Muuttuuko käsittely jotenkin? Muuttuuko säilyvyys?
katso tämä:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p _artikkeli=dlk00874
Laktoosi-intoleranssista niin tiedä, mutta kaikkien maiden maito edistää osteoporoosia. Jep. kiinassa ei ole osteoporoosia. Miksi? Eivät näes juo maitoa sillä lailla kun esim suomalaiset ja jenkit jotka johtavat poroositaulukkoa. kalkin saanti on hoidettavissa syömällä kaikkea vihreää. Milläkö perustelen? Hirvenkin luut ovat vahvat vaikka se ei juo yhtään maitoa. Kysy vaikka hirvikolariautoilta.
jotakin aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/3745658
Pääseeköhän tämä kommentti mitenkään julki… Suomessa on poikkeuksetta käytettävä vähälaktoosisia tuotteita. Hyvä jos kahvimaidoksi voi hiukan lirauttaa tavallista maitoa. Sitä vastoin jos työmatkat suuntautuvat Venäjälle ja siellä vielä vähänkin syrjemmäs suurkaupungeista, niin hapanmaitotuotteitapa pystyy nauttimaan suurehkon määrän, joskus jopa puoli litraa ilman että sivuvaikutuksista erityisemmin kärsisi. Paikallismeijerien smetanat sekä kokkareiset piimät, rahkat ja rjaazhenkat eivät vaivaa. Sitävastoin erilaisista uusien meijerien ”sametinpehmeistä” tuotteista aiheutuu tuttuja vaivoja.
Vielä omakohtainen kokemus siitä kun vielä oli karjaa: vanhanaikainen hapolla tehty AIV-rehu tuntui pilaavan lehmältä pötsin ja maidon koko iäksi. Jätimmekin AIV:n sitten pois ja sen jälkeen syntyneiden lehmien maito olikin aivan kelvollista kotoisena viilinä, rahkana ja piimänä.
Nyt ei ole karjaa minkäänlaista. Nykyään AIV on vaihtunut jo kunnolliseksi hapanrehuksi, mutta Suomen lehmien maito ei siitä tunnu muuttuneen. Outo juttu, eikö lehmille sitten pitäisi syöttää minkäänlaista hapanrehua?
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Asioita seurannut kirjoitti:
Kas kas, tästäkin tabusta uskalletaan viimein keskustella julkisuudessa!
Erilaisilla keskustelupalstoillahan on jo vuosia sitten nostettu esiin ajatus siitä, että suomalaisessa maidossa täytyy olla jotain kummallista. Lukuisat laktoosi-intoleranssista kärsivät henkilöt ovat näet kertoneet, että ulkomailla he voivat käyttää maitoa ihan normaalisti eikä siitä koidu mitään ongelmia. Mutta Suomessa tilanne on aivan toinen: koko loppupäivä on pilalla mikäli erehtyy juomaan maitoa tai syömään jotain ruokaa jonka valmistuksessa on käytetty maitoa.