Summa voi nousta, jos juttu jatkuu ylemmissä oikeusasteissa.
Oikeudenkäynti vaatii runsaasti erikoisjärjestelyjä, sillä Suomessa tapahtuvan kuulemisen lisäksi tuomarit, syyttäjä ja puolustus matkustavat neljäksi viikoksi Ruandaan kuulemaan syyttäjän todistajia.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kiitelleet Ruanda-oikeudenkäynnin järjestämistä, mutta hinta on aiheuttanut kritiikkiä. On arvioitu, että pelkästään Ruandaan suuntautuvan matkan hinta on noin 800 000 euroa.
Oikeusministeriö on arvioinut, että Ruanda-jutun kulut nousevat kaikkiaan yli miljoonaan euroon. Jutun käsittely aloitettiin maanantaina Porvoon käräjäoikeudessa.
”Summa tulee matkakuluista ja siitä, että todistelu saadaan vastaanotettua. Esimerkiksi, että saadaan todistajat paikalle ja tulkkaus järjestettyä. Puolustuksen todistajia on hajallaan ympäri Afrikkaa. Heitä kuullaan videolta ja yhteydet täytyy saada järjestettyä”, selventää oikeusministeriön tuomioistuinyksikön ylitarkastaja Raimo Ahola.
Matkan jälkeen tapauksen käsittely jatkuu käräjäoikeudessa marraskuussa. Tuomio julistetaan ensi vuoden puolella.
Aholan mielestä Ruanda-oikeudenkäynnin voi suuruusluokassaan rinnastaa kaikkiin suuriin talousrikosasioihin, mitä julkisuudessa on käsitelty. Hän arvioi, että talousrikosten käsittelyn kulut ovat samaa kokoluokkaa kuin nyt käsiteltävässä kansanmurhaoikeudenkäynnissä.
”Nyt on vaikea sanoa miten prosessi kehittyy, kun se on vasta alkuvaiheessa. Tuleeko siihen mahdollisesti jatkoa, jos mennään eteenpäin hovioikeuteen. Se lisää kustannuksia”, Ahola muistuttaa.
Talousrikosten käsittelyssä asia viedään lähes aina eteenpäin hovioikeuteen.
Suomessa rikosasioita käsitellään vuosittain noin 65000. Näistä suurin osa on liikennerikkomuksia. Noin 30 prosenttia tapauksista ratkeaa ilman suullista käsittelyä. Tuomioistuinmenot juttua kohti ovat pieniä.
”Voidaan puhua muutamista tuhansista”, Ahola arvioi.
Kansanmurhaoikeudenkäynti pidetään Suomessa, sillä YK:n Ruanda-tuomioistuin on jo lopettamassa toimintaansa.
Suomi ei ole suostunut Ruandan viranomaisten pyynnöistä huolimatta luovuttamaan miestä, sillä hän ei ehkä saisi puolueetonta oikeudenkäyntiä.
Suomessa asuvaa ruandalaismiestä syytetään osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan vuonna 1994. Hän saapui Suomeen vuonna 2003 ja haki saman tien turvapaikkaa. Hän on ollut vangittuna epäiltynä osuudesta kansanmurhaan vuodesta 2007 saakka.
Lue myös toimittaja Hannu Pesosen juttu ruandalaismiehen kiinniotosta ja väitetyistä teoista täältä.
Kuva Roni Rekomaa / Lehtikuva
Ruanda , kansanmurha , oikeudenkäynti , oikeudenkäyntikulut
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Mutta onko mikään hinta liian korkea silloin kun Suomella on todella jotakin omaperäistä annettavaa kansainväliselle yhteisölle?
Meillähän on näyttöä joukkotuhojen tutkinnasta. Palkittu professori Helena Ranta tunnetaan sekä Balkanin kansanmurhien että Aasian tsunamin jälkiselvittelyjen hoidosta.
Omat sotasurmamme on kirjattu kirjoihin ja kansiin viimeisiä yksityiskohtia myöten. Kansalliskirjailijoidemme teoksia ei tarvitse edes mainita tässä yhteydessä.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
Mark Smithers kirjoitti:
Koska ihmiset ymmärtävät asianajajien hyväksikäyttävän toisten tilanteita?