Hallituspuolueita runsaskätisesti rahoittanut Etelärannan työnantajaleiri on saanut monet keskeiset tavoitteensa kirjatuksi suoraan porvarihallituksen ohjelmaan.
EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäs (vas) ja pääministeri Matti Vanhanen Aavarannan eloriihessä Kirkkonummella vuonna 2004. Kuva Matti Björkman / LehtikuvaEK:n tavoitepaperi:
Hyvinvointipalvelujen tuotantoa vaivaa vaihtoehdottomuus. Usein tarjolla on ainoastaan kunnallinen palvelu ja sekin vain tietystä pisteestä, päiväkodista tai terveyskeskuksesta. Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa on edelleen hyvin vähäistä. Kysyntälähtöiset järjestelmät, kuten palvelusetelimalli, ovat kehittyneet hitaasti.
Hallitusohjelma:
Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä.
EK:n tavoitepaperi:
Suomessa ansiotulojen verotuksen kireys on ongelma kaikilla tulotasoilla.
Hallitusohjelma:
Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Tuloverotusta kevennetään maltillisesti kaikissa tuloluokissa.
EK:n tavoitepaperi:
Yritysverotus tulee säilyttää globaalisti kilpailukykyisenä.
Hallitusohjelma:
Yritysverotus pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
EK:n tavoitepaperi:
Perintö- ja lahjaveron alarajaa on nostettava ja tasoa kevennettävä. Kokonaan ne on poistettava yritysvarallisuuden siirroilta sukupolvenvaihdoksissa.
Hallitusohjelma:
Perintöveroa kevennetään verotettavan perinnön alarajaa nostamalla sekä lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpottamalla. Perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta.
EK:n tavoitepaperi:
Selkeä työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä luo pohjan korkea-asteen koulutuksen yhteistyölle ja kehittämiselle kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi lisätä alueellista verkottumista ja yhteistyötä.
Hallitusohjelma:
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako ja tehtävät selkiytetään. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet.
EK:n tavoitepaperi:
Hallituksen on välttämätöntä jatkaa innovaatiorahoituksen vahvistamista tavoitteena t&k-osuuden nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta uudella hallituskaudella.
Hallitusohjelma:
Hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tavoitteena julkisen ja yksityisen t&k-rahoituksen nousu neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
EK:n tavoitepaperi:
Perusväylänpidon rahoitukseen tarvitaan tuntuva tasokorotus, jotta voidaan turvata olemassa olevan väyläverkon palvelutaso ja liikenneturvallisuus.
Hallitusohjelma:
Hallituksen tavoitteena on osoittaa vaalikauden aikana liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen…
EK:n tavoitepaperi:
Suomen tulisi ryhtyä pikaisesti toimiin työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Hallitusohjelma:
Työperusteista maahanmuuttoa edistetään
ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve.
Jyrki Katainen vastaa: Hallituksen ja elinkeinoelämän suhteet kestävät päivänvalon
Kokoomus , Jyrki Katainen , Elinkeinoelämän keskusliitto , vaalirahoitus
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Camunen kirjoitti:
Suomalaiset ovat niin lapsenuskoisia että eivät edes osaa pelätä fasismia, läntisen ajattelun syöpää. Franklin Rooseveltin mukaan fasismissa yksityinen valta syövyttää demokraattisen hallinnon sisältäpäin.
Sauli Niinistö on jo alkanut pohjustaa mahdollisimman laajapohjaista hallitusta kantamaan valtion velkataakka. Kaikkein laajapohjaisin hallitus on yhden puolueen hallitus, kuten Italiassa 30-luvulla.