Suomen kuvalehti

14.5.2010 klo 16:30

Kreikan talouskriisi talttui rahalla, mutta pelastuiko euro: PIGS-maat yhä velkaa tuhansia miljardeja

Velkojen verkko Kuvion saa suuremmaksi klikkaamalla. Kuvitus Katja Saarela

Perjantaina 7. toukokuuta maailman osake- ja velkakirjamarkkinat olivat kaaoksessa. Kysymys ei ollut enää Kreikan, Espanjan ja Portugalin rahoituskriisistä, vaan koko Euroopan pankkijärjestelmän tulevaisuudesta. Ankaran paineen alla Euroopan unioni ja Euroopan Keskuspankki sopivat tukipaketista, jonka ansiosta pahimmat pelot väistyivät.

”Tilanne on todella vakava. Pankkijärjestelmien keskinäiset riippuvuudet ovat niin monimutkaisia, että kukaan ei voi tietää riskien suuruutta. Siitä syntyy paniikki, eli luottamuksen romahdus”, sanoo taloustieteen professori Bengt Holmstöm amerikkalaisesta MIT-yliopistosta.

Hänen mielestään Kreikan velkojen määrä ei ole sinänsä merkittävä asia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvonsa menettäneet subprime-asuntolainojen kokonaismäärä ei sinänsä ollut suuri, mutta niiden vaikutuksia koko rahoitusjärjestelmään oli äärimmäisen vaikea arvioida.

”Siitä syntyi luottamuspula ja paniikki. Pystyykö Eurooppa nyt torjumaan tämän pelon maksoi mitä maksoi -asenteella, se nähdään”, Holmström toteaa.

Satojen miljardien lainapaketti pelasti euroalueen sen historian ankarimmasta kriisistä. Epävarmuus yhteisvaluutan tulevaisuudesta ei ole ohi - millaiset ovat euromaiden vaihtoehdot?

1. Uusi uljas euro

Sijoittajien luottamus eurovaltioiden kykyyn hoitaa velkansa palautuu. Valtionlainojen korot laskevat. Velkaisimmatkin maat saavat taas rahaa lähes yhtä edullisesti kuin EU:n veturi Saksa, koska EU:n valtiot takaavat yhteisvastuullisesti niiden lainat.

- Kreikka ryhtyy kurinalaisesti karsimaan kulujaan ja supistamaan budjettivajeitaan. Muut ylivelkaantuneet maat seuraavat Kreikan esimerkkiä.

- Kaikki EU-maat sopivat sitovasta ohjelmasta, jolla valtioiden velat ja budjettivajeet leikataan kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisiin rajoihin.

- EU:n ja rahaliiton säännöt kirjoitetaan uudestaan niin, että holtiton maa joutuu maksamaan leväperäisyydestään. Ankarin vaihtoehto on erottaminen yhteisöstä ja euroalueesta.

- Rahoitusmarkkinoille luodaan kansalliset rajat ylittävä, tehokas valvontajärjestelmä.

2. Kuoppaista kulkua

EU-maiden takaukset ja EKP:n tuki rauhoittavat markkinat toistaiseksi.

- EU:n ja rahaliiton sääntöjen ja instituutioiden uudistamishanke ei onnistu.

- Talous elpyy hiljalleen ja pahin kaaos vältetään, kunnes seuraava taantuma herättää taas sijoittajien epäilyt eurovaltioiden kyvyistä hoitaa velkansa.

3. Piru irti

Kreikan tukipaketin tiukat ehdot ajavat maan negatiiviseen kierteeseen. Elintaso laskee rajusti ja kansa ryntää kaduille. Tiheästi vaihtuvat hallitukset eivät saa maan vajeita leikattua.

- Kreikan tauti tarttuu muihinkin ylivelkaantuneisiin EU- ja eurovaltioihin. Rahaliitto alkaa repeillä reunoistaan.

- Drakmat ja pesetat otetaan uudelleen käyttöön. Eurosta irronneet maat pyörittävät setelipainokoneitaan kiivaasti. Inflaatio syö kansallisten valuuttojen arvoa, eivätkä rahaliitosta eronneet maat kykene hoitamaan euromääräisiä velkojaan.

- Lama iskee rajusti kaikkiin Euroopan maihin. EU:sta tulee kansainvälisen yhteisön hylkiö ja Kiinan mahti kasvaa yli muiden talousalueiden.

- Tämä skenaario ei ole lähitulevaisuudessa todennäköinen nykytiedon valossa.

Lue lisää Suomen Kuvalehden numerosta 19/2010, joka ilmestyy 14.toukokuuta.

Asiat

Kreikan talouskriisi , EU , euro

Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?

Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.


Tilaa Suomen Kuvalehti

Kommentit (2)

14.5.2010 klo 20:03 P.Lahti

P.Lahti kirjoitti:

Valuuttakeinottelijat tulevat syömään kaikki rahakasat, mitkä euroherrat hätäpäissään lupasivat.
He hallitsevat maailmaa, sillä rahalla on taivaallinen voima. Suomeltakin menevät kaikki luvatut ”lainat” ja meidän tie on Krekan tie pitkässä juoksussa.

16.5.2010 klo 21:55 Pekka Manninen

Pekka Manninen kirjoitti:

Kreikan rahoitusongelma ratkeaisi, jos Britannia alkaisi maksamaan korvausta aikanaan varastettujen ”mittaamattoman arvokkaiden” Partheonin veistoksten 'lainaamisesta'. Ryöstettyjä taideaarteita on ympäri maailman museoita ja niitä löytyy tiettävästi myös Ranskasta ja Saksasta. Juuri näiden maiden pankeillehan Kreikka on velkaa. http://parthenon.fi/
http://www.youtube.com/watch?v=k0_dN_gQmEg

Ilmoita asiaton viesti
Toimitus

Toimitus

Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.

kirjaudu sisään

Kirjoittaja

Juha Jaakkola

Juha Jaakkola

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Lue kaikki kirjoittajan jutut

Juttu kartalla

Katso sijainti Google Maps -palvelussa juttu kartalla

Tuoreimmat

Tuoreimmat kuvat