Guggenheim-hanke: Helsinki ei tiedä, miten se pääsisi irti sopimuksesta
Poliitikoille ei ole esitetty varsinaista sopimusta irtisanomisperusteineen.
Suomen Kuvalehti kertoi perjantaina, millainen on kiistellyn Guggenheim-hankkeen takana oleva näkymätön verkosto, taustat ja vaikuttajat.
Jos Helsinki saa Guggenheiminsa, millä ehdoilla kaupunki voi irrottautua kalliista museosopimuksesta, mikäli sen pohjalla olevat laskemat eivät toteudu tai museon toiminta ei muuten vastaa odotuksia?
Sitä ei tiedä kukaan.
Yksinkertaistaen Helsinkiin suunnitellun amerikkalaisen Solomon R. Guggenheim -säätiön hallinnoiman museon sopimusmalli on erikoinen. Ongelmaton se ei ainakaan ole:
Helsingin kaupunki rakennuttaisi museorakennuksen Guggenheim-säätiön järjestämän arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella. Rakennuskustannuksiksi arvioidaan 130 miljoonaa euroa, rakentamisen yhteydessä Helsinki maksaisi Solomon R. Guggenheim -säätiölle 30 miljoonan euron lisenssimaksun.
Valmistuva rakennus olisi Helsingin kaupungin omaisuutta, mutta se annettaisiin museon hallintoa varten perustettavan uuden säätiön haltuun. Helsingin kaupunki ei perisi tältä säätiöltä vuokraa, vaan maksaisi sille vuosittain hallintomaksuna miljoona euroa. Tämä summa on sidottu kävijämääräodotuksiin.
Helsingin kaupungin mahdollisuuksia irrottautua sopimuksesta mahdollisten ongelmien kohdatessa ei ole selvitetty.
Guggenheim-säätiö on tehnyt Helsingin kaupungille kaksi ehdotusta, toukokuussa 2012 kaupunginhallituksen hylkäämän alkuperäisen sekä talouslukujen osalta hieman houkuttelevamman, viime syyskuussa julkistetun uuden version. Näissä ehdotuksissa ei ole sanaakaan sopimuksen purkuperusteista.
Helsingin kaupungin johtava juristi, kaupunginlakimies Sami Sarvilinna kertoo Suomen Kuvalehdelle, ettei ole tutustunut Guggenheim-säätiön uuteen ehdotukseen ja ettei kaupungin oikeuspalvelut -osastolla ole sitä koskevia toimeksiantoja.
Keskeisten poliittisten ryhmien edustajat vahvistavat, ettei varsinaista sopimusta irtisanomisperusteineen ole heillekään esitetty.
Hankkeeseen suopeasti suhtautuvan Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Männistö vastaa sähköpostitse:
”Tällä hetkellä ei ole mitään yksityiskohtaista sopimuksen muotoon tehtyä luonnosta, jota meille olisi esitelty.”
”Tässä vaiheessa Helsinki ei ole sitoutunut mihinkään muuhun kuin sallimaan arkkitehtuurikilpailun omistamalleen tontille. Jatkossa, kun suunnittelu etenee, varmasti myös yhteistyömallin yksityiskohtien neuvottelussa mennään eteenpäin.”
”Tämän jälkeen voi hanketta arvioida kokonaisuutena, ja toki on tärkeää myös kiinnittää huomiota siihen, miten Helsinki voi halutessaan irtautua sopimuksesta. Tämän osalta mitään sitoumuksia ei ole hankkeen osalta tehty.”
Guggenheimia tuodaan Helsinkiin vaihe vaiheelta, eikä tällä hetkellä myöskään kaupunginjohtaja, ylipormestari Jussi Pajusen mukaan käydä neuvotteluja.
Helsingin kaupungin asema prosessissa olisi varmasti vahvempi, jos riskeihin varauduttaisiin jo tässä vaiheessa.
Mahdollisia ongelmia voi ennakoida Abu Dhabiin rakennettavan Guggenheim-museon viivästyminen vuodesta 2013 ainakin vuoteen 2017.
Aivan selkeä ei ole onnistuneen kansainvälisen franchise-museon malliesimerkkinä pidetyn Bilbaon Guggenheiminkaan sopimustilanne.
Bilbaon ja New Yorkin välillä on neuvoteltu sopimuksen uudistamisesta jo kuukausia. Sekä USA:n että Espanjan päässä vahvistetaan SK:lle, että sopimusneuvotteluja käydään pyrkimyksenä jatkaa vahvaa ja hedelmällistä yhteistyötä.
Pitkään kestäneet neuvottelut ovat nostaneet viime viikkoina myös huhuja siitä, että Bilbaossa harkittaisiin irrottautumista Guggenheimista itsenäiseksi museoksi.
Näitä huhuja Bilbaon Guggenheim ei suostu kommentoimaan millään tavoin.
Juttu julkaistu 9.3.klo 12.30, jutun otsikkoa muokattu klo 12.46: lisätty sana hanke.