Yliopisto: Uskonnolliset opettajagradut "työtapaturmia"

Tästä on syytä keskustella, sanoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen johtaja.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miten yliopisto voi hyväksyä kasvatustieteen graduksi työn, joka näyttää enemmän sananjulistukselta kuin tieteelliseltä opinnäytteeltä?

Tämä kysymys heräsi blogista, jonka biologi, kirjailija Tiina Raevaara kirjoitti lauantaina.

Raevaara oli törmännyt kahteen outoon graduun, joista molemmat oli hyväksytty Jyväskylän yliopistossa. Toinen oli vuodelta 2002 ja toinen vuodelta 1999. Gradut käsittelivät samaa aihetta: saatananpalvontaa.

Vuoden 2002 gradussa sanotaan muun muassa näin:

Ihmisen halutessa irti saatanan palvonnasta on hänen puolestaan rukoiltava. On hyvä, jos rukoilijoita on useampi kuin yksi henkilö. Tärkeää on tietenkin, että rukoilijat uskovat Jeesukseen.

Gradun nimi on Saatananpalvontaan suhtautuminen. Kirjoittajan mukaan siinä selvitetään, miten ilmiöön pitäisi asennoitua ja miten sitä voisi ehkäistä.

Ensin on hyvä ymmärtää, mitä demonit ovat. Ne ovat älykkäitä henkiä, jotka aikaisemmin olivat Jumalan enkeleitä”, tutkimuksessa todetaan.

Kasvatustieteiden laitoksen johtaja Anja-Riitta Lehtinen, onko tämä tieteellistä tekstiä?

”Katsoin gradua pikaisesti, ja siihen voi kyllä yhtyä, että se ei tieteellisesti kovin korkealle nouse.”

”Opiskelijan oma vakaumus näkyy taustalla ja tulkinnoissakin. Ilmiötä ei ole tarkasteltu psykologisena, kasvatustieteellisenä tai sosiologisena ilmiönä.”

Opinnäytetyö on saanut arvosanaksi magna cum laude approbaturin. Se on hyvä arvosana.

”No se on todella hyvä arvosana. Nämä molemmat tarkastajat ovat jo eläkkeellä, mutta minun mielestäni tieteellisyys ei tässä toteudu sillä tavalla, että se olisi magnan arvoinen.”

Eikö opinnäytteen kuitenkin pitäisi kestää ulkopuolista tarkastelua ja aikaakin?

”Ilman muuta. Mutta tässä työssä on hyvätkin puolensa. Aineisto on hirveän hyvä ja laaja, ja sitä on analysoitu hyvin, vaikkakin sitten tulkinnoissa näkyy opiskelijan vakaumus.”

Sama ongelma koskee toistakin gradua. Se on hyväksytty Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa kesäkuussa 1999.

Gradun tiivistelmässä, jossa on tarkoitus kuvata työn ydinsisältöä, sanotaan näin:

”Persoonallisen Saatanan kohtaaminen on aiheuttanut traumoja ja pelkoja, joiden poistamiseen tarvitaan Saatanaakin voimakkaampi, elävä Jeesus. Rukouksen voimaa ei pidä väheksyä.”

Gradun nimi on Taistelu saatananpalvontaa vastaan, ja sekin on saanut arvosanakseen magnan.

Työn tarkastajat ovat jääneet eläkkeelle. He eivät ole samoja henkilöitä kuin toisen, vuonna 2002 hyväksytyn gradun tarkastajat.

”Aiheen käsittelytapa kyllä ihmetyttää”, sanoo opettajankoulutuslaitoksen nykyinen johtaja Tiina Silander.

”Tieteelliseen objektiivisuuteen ei ole pystytty, ja sitä täytyy vaatia opinnäytetyöltä.”

Silander sanoo ymmärtävänsä aiheen valinnan: saatananpalvonta puhutti opiskelijapiirejä 1990-luvun lopussa, jolloin gradu on tehty.

”Mutta työnohjaajien ja tarkastajien olisi pitänyt vaatia tieteellistä objektiivisuutta”, hän sanoo.

”Joskus voi sattua työtapaturmia, joita ei pitäisi sattua.”

Silanderin mukaan tällaista ”tapaturmaa” ei enää tapahtuisi.

”Tieteellisen tasoon kiinnitetään paljon enemmän huomiota kuin viisitoista vuotta sitten.”

Miten yliopisto voi nyt varmistua asiasta?

”Tämä on herättänyt täällä paljon keskustelua”, vastaa kasvatustieteiden laitoksen johtaja Anja-Riitta Lehtinen.

”Varmaan tästä on syytä keskustella.”