Väite: Sähköä voisi säästää jo nyt yhden ydinvoimalan verran

Jos sähköt napsauttaisi poikki yöllä tunniksi, kukaan ei huomaisi mitään.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sähkön kysynnän joustosta syntyisi suuret säästöt. Jos sähköä kulutettaisiin tasaisemmin, sitä tarvitsisi tuottaa Suomessa ison ydinvoimalan verran vähemmän.

Miten se on mahdollista?

Sähkön kysyntäjousto on yksinkertaisimmillaan sitä, että kuluttaja pesee pyykit keskellä päivää, myöhään illalla tai yöllä. Kun ihmiset normaalisti keittävät puuroa aamulla tai lämmittävät sähkösaunan lauantai-iltana kaikki samaan aikaan, sillä hetkellä tarvitaan paljon sähköä.

Kun kulutuspiikkejä tasataan, voimalaitoksia ei tarvita niin paljon. Kuluttajia on neuvottu jo pitkään harkitsemaan, koska heidän on järkevintä panna pyykkikone pyörimään. Nyt sähkönmyyjät tahtovat päästä säätelemään kulutusta itse.

Energiayhtiö Helen on Suomessa ensimmäinen, joka huhuilee yrityksiä ilmoittamaan isot sähkökuormansa mukaan varastoon, josta sähköä voidaan säädellä tarpeen mukaan.

Kehityspäällikkö Ossi Porrin mukaan ensi talveksi on määrä saada mukaan myös kuluttajia, joiden asunnot lämpiävät sähköllä.

”Sähkönkäytön joustavuuden tarve kasvaa koko ajan, kun rakennetaan lisää vaikeasti säädeltävää ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Sähkökäytön joustavuudella tuotantokapasiteetin tarvetta voitaisiin laskea ison ydinvoimalan verran.”

Päivän sisäiset vaihtelut voivat olla todella suuria. Porri tarkkaili sähkön hintoja viime talvena. Yhden päivän sisällä sähkö maksoi jonkin tunnin aikana seitsemän kertaa enemmän kuin toisella tunnilla.

 

Kysynnän joustaminen on uusi asia markkinoilla ja yleistymässä. Ossi Porrin mukaan sähkön ostaminen tunneittain vaihtuvalla pörssihinnalla yleistyy, ja kuluttaja voivat yhä useammin katsoa päätteeltään, milloin saunan lämmittäminen on edullisinta.

Perinteisesti tuotanto on seurannut kysyntää, mutta älykkäiden sähköverkkojen avulla voisi olla päinvastoin. Sähkönkulutus mukautuu esimerkiksi sen mukaan, paljonko uusiutuvaa tuuli- ja aurinkosähköä on tarjolla.

Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että kysynnän joustolla päästäisiin suuriin säästöihin.

”Jos vaikka ison kaupan kylmävarastosta napsauttaisi sähköt poikki yöllä tunniksi, kukaan ei huomaisi mitään.”

Yöllä myös ydinvoimaloita voisi säätää pienemmälle. Voimalan sammuttaminen ja uudelleen käynnistäminen tulisi kalliiksi, mutta tehon madaltaminen ei haittaisi.

Suomessa on varaavaa lämmitystä ja kylmävarastoja yhteensä muutama tuhat megawattia. Huippukuorma talvella on maksimissaan 15 000 MW.

 

Fingridin kehityspäällikkö Jonne Jäppinen sanoo, että Suomi on jo pitkällä kysyntäjouston edistämisessä. Suurteollisuus on jo kymmenisen vuotta ohjannut sähköntarvettaan halvimpiin hetkiin.

Fingrid ylläpitää ja kehittää sähkön kantaverkkoa Suomessa.

”Nyt mietimme yhdessä muun muassa sähkön jakeluyhtiöiden, sähköä käyttävien yritysten ja yliopistojen kanssa, miten jouston saisi lähemmäs kuluttajaa.”

Fingrid on mukana projektissa, jossa viisi pilottikohdetta kokeilee kulutuksen säätelyä. Mukana on esimerkiksi seitsemän Prismaa.

Jatkossa kysynnän jousto voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi energiakatselmuksiin, ja tämän avulla voisi löytää kuluttajien joustopotentiaalin. Kun sähköautojen latauspisteitä rakennetaan, myös autojen lataus olisi hyvä saada ohjattavaksi.

Haitta kuluttajille on olematon, mutta sähköjärjestelmän kustannukset, päästöt ja käyttövarmuus paranisivat huomattavasti.