Uusi kalastusasetus saa kovaa arvostelua: ”Irvokas – todella pahoja heikennyksiä”
Kunnianhimo ja kalastuslain tavoitteet unohtuivat, sanovat arvostelijat.
Ympäristöjärjestö WWF ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK pettyivät uuteen kalastusasetukseen. Luonnokseen verrattuna asetukseen on niiden mukaan kirjattu merkittäviä heikennyksiä uhanalaisten kalalajien kannalta.
Hallitus antoi kalastusasetuksen 26. marraskuuta, ja se astuu voimaan 1.1.2016 samanaikaisesti uuden kalastuslain kanssa.
Erityisen pettyneitä WWF ja SVK ovat siihen, että äärimmäisen uhanalaisen taimenen rauhoitusalue puolitettiin siitä, mitä se oli edeltäneessä asetusluonnoksessa. Luonnontaimenen rauhoitusalue kulki luonnoksessa napapiirin pohjoispuolella 67°00’N leveyspiirillä.
Nyt se on pudotettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelle 64°00’N leveyspiirille, vaikka Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa napapiirin eteläpuoliset taimenen sisävesikannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.
Leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä luonnontaimenen alamitta on 60 sentissä. Meressä taimen on kokonaan rauhoitettu.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelän mukaan rauhoitusalueen pienentäminen oli todella paha heikennys uhanalaisten kalalajien tulevaisuuden kannalta.
”Asetuksessa meritaimen on rauhoitettu merialueella, mutta kun tuo onneton ottaa tavakseen lähteä sisävesiin kutemaan. Nyt kun sitä ei ole rahoitettu Oulun läänin alueella, se voi olla hyvin kohtalokasta heikoille meritaimenkannoille.”
Pettymys oli myös se, että istutetun taimenen alamitta laskettiin 60 sentistä 50 senttiin. Rauhoitetut luonnontaimenet elelevät samoissa vesissä kuin istutettavatkin kalat.
Mäkelän mukaan istutettavien kalojen alamitan laskeminen johtaa siihen, että myös rauhoitettujen kalojen kalastuspaine kasvaa. Suuri osa taimenista kalastetaan verkoilla. Luonnontaimenet ovat vaarassa kuolla alle 60-senttisinä verkkoon ehtimättä kutea ensimmäistäkään kertaa.
”Irvokkainta tässä on se, että uuden kalastuslain perusajatuksena oli se, että luovutaan istutuskeskeisestä kalakantojen hoidosta ja siirrytään suosimaan luonnonlisääntymistä. Nyt peruste sille, miksi istutetulla kalalla olisi alhaisempi alamitta, on se, että halutaan turvata istutusten kannattavuus ja istutustoiminta.”
Ihmetystä on aiheuttanut myös kuhan alamitta. Sitä ei nostettu riittävästi.
Tutkimusten mukaan Saaristomerellä kuhan alhainen alamitta ja kova kalastuspaine ovat aiheuttaneet sen, että kuhakannat ovat heikentyneet.
”Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että kuhan alamitan nostaminen kasvattaisi kilomääräisiä kuhasaaliita. Meidän kantamme on ollut, että kuhan alamitta tulisi asettaa 45 senttimetriin, johon ammattikalastuksen osalta voitaisiin soveltaa riittävää siirtymäaikaa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Ruotsissa kuhan alamitan nostaminen 45 senttiin kolminkertaisti kalasaaliin muutamassa vuodessa. Ruotsissa ammattikalastajat olisivat valmiita nostamaan alarajaa entisestään.
Ovaskan mukaan asetuksen suuri puute on se, että ankerias jätettiin kokonaan asetuksen ulkopuolelle.
Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa myös ankerias on määritelty erittäin uhanalaiseksi.
”Olisimme halunnet nähdä kunniahimoisemman ja erityisesti sellaisen asetuksen, joka perustuu tutkimustietoon sekä niihin aikaisempiin strategioihin ja sopimuksiin, joita ollaan valtakunnan tasolla saatu aikaiseksi.”
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 26. marraskuuta tiedotteen, joka kehuu, miten ministeri Kimmo Tiilikaisen allekirjoittama asetus tehostaa kalojen suojelua.