Tuula Arkio: Miten Guggenheim voisi toimia suomalaisen kulttuurin keskuksena?

Guggenheim
Teksti
Hannele Jäämeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
tuula arkio

Helsingin kaupunki julkaisi Guggenheim-säätiön tekemän raportin uuden museon perustamisesta Helsinkiin. Raportissa kannatetaan museon perustamista. Samalla kaupungin nykyinen taidemuseo lakkautettaisiin ja sen toiminnot hajautettaisiin. Asia on tarkoitus viedä jo viiden viikon kuluttua kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. Onko aika riittävä, kulttuurineuvos Tuula Arkio?

“Aika kuulostaa käsittämättömän lyhyeltä. Ihmettelen, mistä kiire. Tämä on iso asia ja kustannukset tämän päivän Suomessa tavattoman suuret.”

Mitä uutta museon toimintakonseptissa on?

“Teksti on ammattilaisten tekemä ja täynnä hyviä periaatteita ja suuntaviivoja, joita moni museo on pitänyt työskentelyfilosofianaan. Vaikuttaa siltä, että toiminta keskittyy vaihtuviin näyttelyihin. Tulossa on uutta mediaa, interaktiivista teknologiaa, elokuvaa, keskusteluja, performanssia, tanssia, improvisaatioita. Näitä on jo ollut, ja hyvä jos tulee lisää, mutta ei raportti vielä kerro tarkemmin sisällöistä. Kiitettävää on taidekasvatuksen suuri osuus toiminnassa.”

Tavoite on tuoda esiin arkkitehtuuria ja designia kuvataiteen rinnalla. Onko se hyvä?

“Sekään ei sinänsä ole uutta taidemuseoissa, esimerkiksi MoMa:lla on design-osastonsa ja myös Lousianassa se on osa konseptia. Mutta miten käy suomalaiselle kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille? Kaupungin taidemuseon hajotessa moni näyttely jää pitämättä.”

Guggenheim-museon arvellaan vilkastuttavan yksityisiä taidemarkkinoita. Kompensoiko se taiteilijoille Helsingin taidemuseon menetyksen?

“Nämä asiat eivät ole verrannollisia. On hyvä, jos taidemarkkinat vilkastuvat, mutta on painoarvoltaan eri asia, jos museo kartuttaa kokoelmaa.”

Raportissa todetaan, että Helsingistä puuttuu kokoava, vahva taideinstituutio, ja nähdään, että Guggenheimilla olisi mahdollisuus toimia Suomen taideyhteisön keskuksena.

“Tämä lause nostatti hiukset pystyyn. En ymmärrä, millä rahkeilla he tällaista sanovat ja voivatko suomalaiset nielaista tällaisen tavoitteen, että amerikkalainen Guggenheim-museo toimisi suomalaisen kulttuurin henkisenä keskuksena.”

Voiko Guggenheim-hanketta kritisoida ilman että tulee leimatuksi kansainvälisyyden vastustajaksi?

“Tämä on ollut alusta asti keskustelun ongelma. Jos esittää kysymyksiä sisällöistä tai rahasta ja muiden instituutioiden kohtalosta, on heti leimattu vastustajaksi ja jämähtäneeksi taantumukselliseksi. Ilman muuta kansainvälisyys on tärkeää, mutta väite, että olisimme olleet jossain umpiossa, on naurettava.”

Kaupunki toivoo valtion osallistumista Guggenhiem-hankkeen rahoitukseen. Mitä mieltä olette siitä?

“Koko hankkeessa puhutaan kulttuurin alalla todella suurista rahoista. Jos valtio lähtee mukaan, on rahojen tultava matkailu- tai elinkeinomomentilta. En voi mitenkään pitää eettisesti hyväksyttävänä, jos rahoitus viedään olemassa olevilta kulttuurilaitoksilta, joiden resursseja jatkuvasti supistetaan.”

Miltä Guggenheim-museon rahoitussuunnitelma näyttää kokeneen kulttuuribudjettien tekijän silmissä?

“Rahoitus pitää käydä todella perusteellisesti läpi. Nopeasti katsottuna se näyttää varsin utopistiselta. Jos museo alkaa toimia vasta vuonna 2018, monet laskelmat varmasti muuttuvat.”

Kuva Petri Kaipiainen

Aiheesta lisää

Guggenheim herättää kysymyksiä: Miksi kiire? (Suomenkuvalehti.fi 10.1.2012)