Helsingin kaupunki julkaisi Guggenheim-säätiön tekemän raportin uuden museon perustamisesta Helsinkiin. Raportissa kannatetaan museon perustamista. Samalla kaupungin nykyinen taidemuseo lakkautettaisiin ja sen toiminnot hajautettaisiin. Asia on tarkoitus viedä jo viiden viikon kuluttua kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. Onko aika riittävä, kulttuurineuvos Tuula Arkio?
”Aika kuulostaa käsittämättömän lyhyeltä. Ihmettelen, mistä kiire. Tämä on iso asia ja kustannukset tämän päivän Suomessa tavattoman suuret.”
Mitä uutta museon toimintakonseptissa on?
”Teksti on ammattilaisten tekemä ja täynnä hyviä periaatteita ja suuntaviivoja, joita moni museo on pitänyt työskentelyfilosofianaan. Vaikuttaa siltä, että toiminta keskittyy vaihtuviin näyttelyihin. Tulossa on uutta mediaa, interaktiivista teknologiaa, elokuvaa, keskusteluja, performanssia, tanssia, improvisaatioita. Näitä on jo ollut, ja hyvä jos tulee lisää, mutta ei raportti vielä kerro tarkemmin sisällöistä. Kiitettävää on taidekasvatuksen suuri osuus toiminnassa.”
Tavoite on tuoda esiin arkkitehtuuria ja designia kuvataiteen rinnalla. Onko se hyvä?
”Sekään ei sinänsä ole uutta taidemuseoissa, esimerkiksi MoMa:lla on design-osastonsa ja myös Lousianassa se on osa konseptia. Mutta miten käy suomalaiselle kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille? Kaupungin taidemuseon hajotessa moni näyttely jää pitämättä.”
Guggenheim-museon arvellaan vilkastuttavan yksityisiä taidemarkkinoita. Kompensoiko se taiteilijoille Helsingin taidemuseon menetyksen?
”Nämä asiat eivät ole verrannollisia. On hyvä, jos taidemarkkinat vilkastuvat, mutta on painoarvoltaan eri asia, jos museo kartuttaa kokoelmaa.”
Raportissa todetaan, että Helsingistä puuttuu kokoava, vahva taideinstituutio, ja nähdään, että Guggenheimilla olisi mahdollisuus toimia Suomen taideyhteisön keskuksena.
”Tämä lause nostatti hiukset pystyyn. En ymmärrä, millä rahkeilla he tällaista sanovat ja voivatko suomalaiset nielaista tällaisen tavoitteen, että amerikkalainen Guggenheim-museo toimisi suomalaisen kulttuurin henkisenä keskuksena.”
Voiko Guggenheim-hanketta kritisoida ilman että tulee leimatuksi kansainvälisyyden vastustajaksi?
”Tämä on ollut alusta asti keskustelun ongelma. Jos esittää kysymyksiä sisällöistä tai rahasta ja muiden instituutioiden kohtalosta, on heti leimattu vastustajaksi ja jämähtäneeksi taantumukselliseksi. Ilman muuta kansainvälisyys on tärkeää, mutta väite, että olisimme olleet jossain umpiossa, on naurettava.”
Kaupunki toivoo valtion osallistumista Guggenhiem-hankkeen rahoitukseen. Mitä mieltä olette siitä?
”Koko hankkeessa puhutaan kulttuurin alalla todella suurista rahoista. Jos valtio lähtee mukaan, on rahojen tultava matkailu- tai elinkeinomomentilta. En voi mitenkään pitää eettisesti hyväksyttävänä, jos rahoitus viedään olemassa olevilta kulttuurilaitoksilta, joiden resursseja jatkuvasti supistetaan.”
Miltä Guggenheim-museon rahoitussuunnitelma näyttää kokeneen kulttuuribudjettien tekijän silmissä?
”Rahoitus pitää käydä todella perusteellisesti läpi. Nopeasti katsottuna se näyttää varsin utopistiselta. Jos museo alkaa toimia vasta vuonna 2018, monet laskelmat varmasti muuttuvat.”
Aiheesta lisää
Guggenheim herättää kysymyksiä: Miksi kiire? (Suomenkuvalehti.fi 10.1.2012)
Guggenheim , taidemuseot , Tuula Arkio
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Suomen vähäiset kulttuurirahatkin pitää lypsää ulkomaille.
Utopistiset tavoitteet ja hyödyt Suomelle.
Jos Guggenheim pitää Helsinkiin saada, niin miksei sitä sijoiteta Kiasmaan. Siitähän on tullut turhake, joka kaipaisi toimintaa, jota mietinnössä esitetään.
On aivan älytöntä antaa Guggenheimin säätiön rahastaa suomalaisia
veronmaksajia.
Mitä tällaisella Mc Donaldseista ja Pizza Huteista tunnetulla francising- konseptilla
on tekemistä Vanhan Mantereen kultuurin kanssa ?
Juutalaisen liikemiehen G:n perustama juttu on ollut menestystarina perustajalleen ainakin ja sivussa Bilbaokin on saanut menestystä. Äveriäs säätiö ei periaatteesa tarvitse muiden rahoja, mutta tämähän on bisnestä ja kiireellä hoputetaan hoopot päättämään. Nokkela nappaa rahat ja olisihan luonnonlakien vastaista jos varattomat ja ajattelemattomat saisivat pitää rahansa.
Suomi ei tarvitse Guggenheimia lypsämään rahaa täältä. Jotain on pahasti pielessä jos asia pitää päättää todella hätäisesti eli asiaan lienee koira haudattuna. Kyse on valtavista rahoista ja maksut jatkuisivat aina hamaan tulevaisuuteen. Ei käy!
Miksi ei Helsingissä tehdä kyselyä, eihän kaupunginhallitus voi yksin tuollaisia hankkeita päättää. Onko kaupunginhallitus nyt niin sokaistunut, että järjenkäyttö on kielletty. Ei Helsinki tarvitse Guggenheimia, käytetään ne rahat ympäristön ja talojen ulkonäön kunnostamiseen, kyllä niitä turisteja saadaan halvemmilla konsteilla, jos ovat yleensä tullakseen.
Guggenheim on käsittääkseni jonkinlainen 'brändimuseo', jonka avulla sen taustavaikuttajat tahkoavat rahaa itselleen. Voisi ehkä kysyä, köyhdyttäisikö Guggenheim-museo suomalaista, omaperäistä kulttuuriamme vai onko täällä edes sellaista eli onko suomalainen kulttuuri jo samaa kuin lähes kaikkialla muuallakin, siis pelkkää mäkkäriä, kokista, akuankkaa, unileveriä ja muita mainosbrändejä.
Velkainen ja mammuttitautinen Helsinki ottaa lisää velkaa voidakseen maksaa ja mielistellä maailman mahtimiesten museomafiaa. Suuren kuntauudistuksen avulla saadaan myös rikas Espoo maksajaksi.
Suomalaisuus halutaan hävittää tästä maasta kokonaan kokoomuksen johdolla. Itsenäisyys on jo menetty, parhaat firmat on myyty ulkomaille alihintaan ja eurokriisin avulla Suomi ajetaan Saksan vanavedessä vararikkoon. Herätkää suomalaiset puolustamaan itseänne maanpettureita vastaan.
Taiteilijana vastustan Guggenheimin saapumista Suomeen kalliilla hinnalla.
Olen käynyt monissa Guggenheimeissa maailmalla, mutta toistaiseksi en ole nähnyt yhtään itseäni kiinnostavaa näyttelyä niissä. Berliininkään Guggenheimissa ei käy kuin ulkomaalaisia turisteja.
Jos valta päättää Helsinkiin esille tulevasta ohjelmasta ja myöskin vähäiset resurssit jotka vielä ovat jäljellä; annetaan kaikki Guggenheimin säätiölle, on selvää etteivät monet nuoret suomalaiset taitelijat tule ikinä saamaan töitään esille Helsingissä, täysin riippumatta siitä kuinka hienoja ja tärkeitä ne ovat suomaalaisen elämän kuvaamisessa.
Suomeen ei tarvita viiveellä saapuvia meganäyttelyitä, jotka rantautuvat Helsinkiin kierrettyään ensin koko maailman. Guggenheimin näen nimenomaan hiipuvien jätti-näyttelyjen ja liiankin isoiksi pullistuneiden tuotankotonseptien lobbauskenttänä.
Isolla rahalla ostettavien blockbuster -näyttelyiden sijaan voimme kilpailla kansainvälisestä taideyleisöstä tuottamalla ehkä pienempiä, mutta tarkkaan mietittyjä, ajankohtaisia ja taitavasti kuratoituja näyttelyitä.
Guugenheim Helsingissä turistirysänä on vähän kuin kaikkien suomalaisten ravintoloiden lakkauttamisella ostettaisiin iso Mac Donalds keskelle kaupunkia, ja odotettaisiin että tätä erikoisuutta sitten tulevat kaikki ihmettelemään.
Jos Guggenheim maksaa itse lähes kaiken, eikä muuta näyttely- ja keräilytoimintaa vähennetä uuden museon takia, niin tervetuloa vaan!
Jos Guggenheim uskoo että heidän Helsingin haarakonttorinsa vetää väkeä ja rahaa, niin kai ne investoivat ihan itse.
Kiireellisellä päätösaikataululla kiristäminen on epäreilua. Päätöstä ei ole pakko ethdä ennenkuin on selvitetty, onko Guggenheimin säätiö haluakas lähtemään itse isommalla investoinnilla mukaan - ja miten Suomen muutenkin kituvaa taide-elämää ja olematonta keräilyä voidaan edistää eikä kurjistaa entisestään.
Ainoa hyvä juttu Guggenheimissa saattaisi olla uusi hieno rakennusmonumentti rantaan. Mutta sinne voisi kuka hyvänsä rakentaa hienon paviljongin halvemmalla, ilman Guggenheimille maksettavaa lisenssiä.
Esim. Helsingin kaupunki voisi itse rakentaa uuden hienon paviljongin kaltaisen kaupungin taidemuseon rannalle. Näyttelytila voisi olla keskikokoinen, iso piha istuskeluun ja hieno kahvila, kiitos.
Ei kiitos Guggenheimia. Se kuihduttaisi maamme taidetta entisestään imemällä kaikki rahat itseensä kuin punkki.
Suomessa ei kerätä taidetta melkein ollenkaan, joten mikäli joku jonain päivänä ihmettelee eikö Suomessa ollut taidetta lainkaan 80-luvun jälkeen, niin jotain rippusia saattaa löytyä ulkomaisista kokoelmista.
Ei ole erityisen järkevää kaavailla megamuseota tälläiseen tilanteeseen.
”Ainoa hyvä juttu Guggenheimissa saattaisi olla uusi hieno rakennusmonumentti rantaan. Mutta sinne voisi kuka hyvänsä rakentaa hienon paviljongin ilman Guggenheimille maksettavaa lisenssiä.
Esim. Helsingin kaupunki voisi itse rakentaa uuden hienon paviljongin kaltaisen kaupungin taidemuseon rannalle. Näyttelytila voisi olla keskikokoinen, iso piha istuskeluun ja hieno kahvila, kiitos.”
Helsingin uusi kasvojenkohotus voisi tosiaan olla huomattavasti halvemmalla rakennetava pienempi museo, joka toimisi ikäänkuin vastaanottotilana Helsinkiin tuleville.
Uudessa museossa voisi olla taiteen
ja kahvilan lisäksi turisti-info.
Olisi mukavaa tulla Helsinkiin ja käydä vaikka pienemmässäkin, mutta omaleimaisessa paikassa, joka kuvaa Suomen ja Helsingin kulttuuria ja toivottaa vieraat tervetulleeksi.
Gegenheim on kulttuurin mcdonalds, maksakoot kokoomus-rkp:n elitistit makupalansa itse jos haluavat.
Ei kiitos sanoo Suomen kansa !
Ei missään tapauksessa tänne. Suomalainen kulttuuri on aarre, jota ei pidä alistaa jollekin kierrätystaidesysteemille. Kohta on maailman jokaisessa vähänkin varakkaammassa maassa MackDonads ja Gucckeri.
Kumma etteivät yrittäjätkään Helsingissä ole älähtäneet: ne risteilymatkailijat, jotka satamaamme silloin tulisivat, menisivät suoraan Guggenheimille ja se veisikin niin paljon aikaa ja energiaa, että onkin aika palata laivalle syömään. Siinä sitten kehutaan kotona, että ollaan käyty Suomessa ja kylläpä oli mielenkiintoista (!).
Ihan vakavasti ottaisin tarkasteltavaksi, millaista moraalia edustaa
Pajunen, joka juuri äskettäin oli kovasti säästämässä köyhän Helsingin varoja lopettamalla kirjastoja ja lastentarhoja, leikkikenttiä ja päiväkoteja. Nyt sitten rahahanat nyt äkkiä ovat auki. Ei oo johto köyhä eikä kipee. Mieluiten homma yritetään hoidetaa toisten budjeteista.
Ainakaan valtiolla ei ole varaa moiseen potenssinnostohankkeeseen. Minä haluan kohtuukokoista museota ja aidetarjonkaa eikä mitään mammuttitautista epäaitoa pytinkiä, jota tullaan enempi katsomaan ulkonäön kuin sen tarjoaman sisällön, eli taiteen, takia.
Museopalveluita ei voi noin vain ostaa Guggenheim-yritykseltä vaan asia on kilpailutettava. Laki sanoo niin. Kilpailutusvaatimus koskee vähintäänkin Guggenheimin näyttelypalveluita ja todennäköisesti myös rakennusta. Joku toinen museopalveluita tarjoava voi todennäköisesti pärjätä edullisemmissa toimitiloissa jotka kunta aikoo nyt Guggenheimille rakentaa.
Hankkeella tuntuu olevan kiire, joka johtuu melko varmasti siitä, että on hoppu. Veronmaksajien rahoista uhkaa tulla loppu.
Suomalainen moderni taide on hyvin harvoin maailmalla yleistä tasoa saavuttavaa. Se asia tulee selville nopeasti kierrellessä ulkomaitten taidelaitoksissa. Guggenhiem-hankkeen toivoisi onnistuessaan nostavan paikallista tasoa mm. kansainvälisillä yhteyksillään. Kuvataiteen esittämisen uudet mahdollisuudet ovat tulossa nettiin. Virtuaaliset taidegalleriat ovat tulevaisuudessa edullisempia kuin betonirakenteiset. Alalle on tullut ja on tulossa uusia toimijoita. Taiteen myynti ja esillepano tulee ehkä siirtymään yhä enemmän mm. kustannussyistä nettiin. Onko sittenkin muuttuvassa maailmassa mielekästä sijoittaa valtavia varoja ehkä vanhanaikaisiksi jääviin taidekeskuksiin?
Ainoa hyvä juttu Guggenheimissa saattaisi olla uusi hieno rakennusmonumentti rantaan. Mutta sinne voisi kuka hyvänsä rakentaa hienon paviljongin ilman Guggenheimille maksettavaa lisenssiä.
Esim. Helsingin kaupunki voisi itse rakentaa uuden hienon paviljongin kaltaisen kaupungin taidemuseon rannalle. Näyttelytila voisi olla keskikokoinen, iso piha istuskeluun ja hieno kahvila, kiitos.
Helsingin uusi kasvojenkohotus voisi tosiaan olla huomattavasti halvemalla rakennetava pienempi museo, joka toimisi ikäänkuin vastaanottotilana Helsinkiin tuleville.
Uudessa museossa voisi olla taiteen ja
kahvilan lisäksi turisti-info.
Olisi mukavaa tulla Helsinkiin ja käydä vaikka pienemmässäkin, mutta omaleimaisessa paikassa, joka kuvaa Suomen ja Helsingin kulttuuria ja toivottaa vieraat tervetulleeksi.
Kyllä on suomiperiferiasta kommentteja ja omaan napaan tuijottajia. Guggenheim tulee olemaan jotain ainutlaatuista ”Sitä” suomalaista arkkitehtuuria esiintuova monumentti, jotain meidän jälkeläisille jätettävää kestävää ja ihailtavaa. Tiedämme, ilman rahaa ei saa mitään kunnollista. Nyt pitää uskaltaa panostaa, mielestäni riskiä ei ole.
Tuodaan mukaan Pisa-tutkimus, tuodaan mukaan sosiaalinen media ja annetaan kaikille suomalaisille niin vanhuksille kuin vaivaisille mahdollisuus nauttia taiteesta ja merinäköalasta.
Nyt tavataan Guggenilla, ei enää Stokkalla.
Ihminen ei elä pelkästään leivästä ja totta on että taide ja kulttuuri ovat osa ihmisen hyvinvointia.
Mutta Guggenheimin verenimentä vähentäisi suomalaista näyttelytoimintaa kaikenkaikkiaan.
Olen käynyt kaikissa Guggenheimeissaja niissä oli vain vieraannuttavaa blockbuster-p*sk**, joka ei kiinnostanut minua saati sittn keskivertoista suomalaista taideyleisöä pätkän vertaa. Ihan kuin taiteen Mac Donalds.
Parempi olisi, että rakennttaisiin rantaan paljon halvemmalla ihan Helsingin kaupungin oma hieno museo, jonne tulisi esille sekä suomalaisten että kansainvälisten taiteilijoiden töitä.
Tämä palvelisi parhaiten sekä yleisöä että taidekenttää. Ja antaisi ulkomaalaiselle turistille jotain omaperäistä katsottavaa, jonka takia kannattaa matkustaa Suomeen.
Olisipa hienoa, jos Suomen rikkaat laittaisivat pystyyn oman museonsa, kuten Guggenheim aikanaan. Onko heistä siihen?
Irtisanomiset uhkaavat museo- ja taideväkeä. Kuka kehtaa puhua rahasyöppöhankkeista ja vielä turhista? Pidetään nykyinenkin toimiva kulttuuri- ja taidejärjestelmä hengissä. Suojellaan kulttuurihistoriallisesti merkittävää Kauppatorin seutua pois ääliömäisiltä hankkeilta. Vanhaa kunnioittava arkkitehtuuri kunniaan ja puretaan akateemikko Aalon epäonnistunein työ ja muut ”parakit” ja tehdään nostalginen ja historiallinen ympäristö niin Nokasta kuin Kauppatorista ilman jenkkisupermarkettaidetta.
Tuo koko maan käyntikorttina toimiva ranta on nyt sekava ja ruma, on totta että sinne pitäisi laittaa hieno rakennus jonne kaikkien olisi helppo tulla. Taidemuseo on mielestäni paikalle itsestäänselvyys - yksityiselle firmalle tai hotellille tuota paraatipaikkaa ei tule antaa. Suomessa osataan tehdä hieno museo ilman Guggenheimiakin.
Muistakaa palkata hyvä kuraattori ja museonjohtaja, jotta linjasta tulee kilpailukykyinen ja oikeasti kiinnostava. Bulkkihuttua ei tarvita Helsinkiin, sillä sellaista on jo ihan tarpeeks esillä museoissa joihin Suomella ei ole varaa. Kilpailkaamme siis kulttuuri-turisteista laadulla ja omaperäisyydellä.
Jos Helsinki haluua kustantaa Pajuselle monumentin niin miksipä ei. Kuitenkaan muun maan rahoja ei kannata siihen laittaa. Entinen kauppias Pajunen ei varmasti laittaisi omin varojaan hankkeeseen jossa franhcise periaatteella pitää toimia päämiehen ehtojen mukaisesti ja suurin ennakkomaksuin. Lisäksi tavoiteet on pantu täysin utopistiselle tasolle.
Suomalaisten huono itsetunto saa tämän maailmalla ryvettyneen Guggencapitan näyttämään jotenkin houkuttelevalta; raportissa esitetyt talousluvut ja kävijäennusteet ovat joko uskomattoman naiveja tai tarkoituksenmukaisia - ja joka tapauksessa 140-200 miljoonan hintalappu pelkistä seinistä alueelle jossa kukaan ei tunnu oikein viihtyvän (joku höpötti kohtaamispaikasta, ei ole tainnut Katajonakalla käydä - kysy vaikka paikallisilta yrittäjiltä) on aivan posketon.
Guggennheimilla on mennyt masentavasti viime vuodet, jostain pitää löytää maksumiehet …toivottavasti ei Suomesta.
Guggenheimin puolesta puhuttaessa kerrotaan aina kuinka hieno menestys Bilbaon museo on ollut.
Olisi todella hienoa jos joku reipas toimittaja kaivaisi tietoa siitä, kuinka paljon Berliinin Guggenheim on vilkastuttanut Berliinin kulttuurielämää, paljonko se on lisännyt kaupunkinsa vero- ja muita turistirysäkertymiä. Berliinin museo sopii kuitenkin Bilbaota paremmin vertailukohdaksi: Vähävuoristoinen, ruutukaavaan tehty museo monien muiden joukossa.
Koska suurten numeroiden hahmottaminen on vaikeaa, olisi hienoa jos toimittaja selvittäisi myös, kuinka monta homekoulua pitäisi jättää korjaamatta,
ja kuinka paljon vanhustenhuollon jonojen pitäisi kasvaa jotta Museon rakentamis-, lisenssi- ja käyttötappiot kuittaantuisivat. Samalla olisi hyvä arvioida, miten näistä lisäsäästöistä aiheutuva Helsingin kulttuurinen ja henkinen rapistuminen suhteutuisi Guggenheimin tuomaan avartumiseen.
Muistetaanpa ainakin nämä nimet seuraavissa vaaleissa veronmaksajalle hivenen vastuuttomina ja kalliina toimijoina:
Jussi Pajunen
Tuula Haatainen
Jan Vapaavuori
Jos muita asiaa ajaneita poliitikkoja tulee esille niin heidät olisi hyvä mainita nimeltä yleisen mielenkiinnon kannalta.
Pieni elitistinen porukka aikoo saada hyvät virat ja käyttää ihmisten rahoja.
Pankaa hanttiin.
Aalto yliopiston tehtäviä ei pidä antaa tälle museolle.
Tehkää mieluumin Joulupukki Museo siihen Katajanokalle/Skatalle niin olette oikeasti omaperäisiä. Ja Vapaudenpatsaan kokoinen joulupukki-näkötorni Suomenlinnaan, saarihan olisi hieno kohde kuten New-Warkissa. Rahatkin jää paremmin Suomeen eikä mene ulkomaille. Voittehan te sinnekin oman USA osaston perustaa.
Tilanteessa, jossa julkiset peruspalvelutkin näivettyvät resurssipulassa, on vastuutonta käyttää verovaroja Guggenheim-museon kaltaiseen ylellisyyteen, semminkin kun kulttuurilaitokset kin joutuvat jatkuvan vyönkiristyksen kohteiksi ja lukuisaa joukkoa museoita uhkaa sulkeminen tai toiminnan huomattava supistaminen riittämättömien määrärahojen takia.
On tiedossa että Suomessa osataan kyllä kaikenlaisia taloja rakentaa, myös museoita ei siihen mitään Guggenheimia tarvita, nimikin haisee jo palaneelle.
Osa päättäjistämme näyttää oleva voimakkaan suggestion vallassa!
Onnistunut huijaus vaatii asiaan innostuneet sinisilmät, joille uskotellaan kiireen vaativan nopeaa päätöstä ja nämä toimivat, jottei heitä voitaisi syytellä kansanpetturuudesta. Mittavan hankkeen pitäisi mennä normaalissa valmistelurutiinissa. Talousahdingossa on muita rahanreikiä ja jos halutaan turisteja, niin voidaan rahoittaa useita pienempiä projekteja omasta perinteestämme lähtien. Joukupukinmaassa voisi olla jotakin oikein kehitettynä.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Hetkinen tilausta käsitellään.
m.i.b kirjoitti:
”Rahoitus pitää käydä todella perusteellisesti läpi. Nopeasti katsottuna se näyttää varsin utopistiselta. Jos museo alkaa toimia vasta vuonna 2018, monet laskelmat varmasti muuttuvat.”
Tässä tilanteessa, jossa kotimaiset museot joutuvat rahanpuutteen vuoksi sulkemaan toimintansa, pidän itse käsittämättömänä, mistä nuo rahat löydetään rakentamiseen, puhumattakaan vuosittaisista käyttökuluista. Suu säkkiä myöten.