Tutkimus ennusti pelottavan hyvin vihapuheen nousun – ”Emme uskaltaneet laittaa raporttia kansiin”

Sisäministeriön virkamiehet epäilivät tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä.

ennustaminen
Teksti
Tuomas Pulsa
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sisäministeriö ja puolustusministeriö teetättivät vuosina 2011–2013 suomalaisten mielipideilmastoa kartoittaneen tutkimuksen, joka paljasti kansalaisten tulevaisuudenuskon ja luottamuksen yhteiskuntaan romahtaneen.

Tutkimuksen loppuraporttiin tutustunut Kirkon tiedotuskeskuksen verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski kertoo Suomen Kuvalehden sivuilla ilmestyvässä Rajalla-bogissa tutkimuksen ennustaneen pelottavan hyvin Suomen yhteiskunnallisen kehityksen viime vuosina.

Tutkimuksessa arvioitiin muun muassa kansan menettävän uskonsa instituutioihin, kielen radikalisoituvan sekä pelkojen ja aggressioiden lisääntyvän. Politiikkasuosituksena kehotettiin rakentamaan yhteistä visiota keskustellen ja yhteisesti hyväksyttyjä asioita etsimällä. Suuria muutoshankkeita, kireää kontrollia ja poliittisia pelejä olisi vältettävä.

Loppuraportti jäi kuitenkin sisäministeriön pöytälaatikkoon, eikä sitä koskaan virallisesti julkaistu.

 

Hankkeesta vastannut sisäministeriön kehittämisneuvos Harri Martikainen käyttää sanaa ”harjoitus”, koska tutkimuksessa kokeiltiin uudenlaista, vähän käytössä ollutta tutkimusmenetelmää.

Martikaisen mukaan hanke käynnistettiin virkamiesvoimin, ilman poliittista toimeksiantoa tai ohjausta. Hän sanoo, että tutkimuksen julkaisematta jättäminen ei liittynyt sen tuottamiin ikäviin tuloksiin. Vaikka tulokset olivat kovia, niitä ei pelätty.

Sen sijaan sisäministeriön virkamiehet epäilivät tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä.

“Tutkimuksen ulkopuolinen toimittaja siirtyi lopulta muihin tehtäviin ja viimeistely sekä menetelmien varmentaminen jäi kesken. Emme uskaltaneet laittaa raporttia kansiin ja sitoutua sen tuloksiin”, Martikainen täsmentää.

Kun tilalle ei löytynyt toista saman alan osaajaa, raportin lopullinen viimeistely jäi tekemättä, eikä sitä koskaan virallisesti julkaistu.

 

Martikaisen mukaan päätös siitä, ettei raportti ollut valmis julkaistavaksi tehtiin virkamiesvoimin. Asiasta keskusteltiin jonkin verran ministeriön sisällä, mutta johtaville poliitikoille, kuten silloiselle sisäministerille Päivi Räsäselle (kd), ei tutkimustuloksista tiedotettu.

Suomen Kuvalehti yritti tavoittaa Räsästä kommentoimaan aihetta, mutta hän ei vastannut soittopyyntöön.

Jos päätöksen saisi tehdä uudestaan, Martikainen puoltaisi tutkimuksen julkaisua. Hänen mielestään raportin analyysille olisi ollut kysyntää jo vuonna 2013.

”Jälkiviisaus on tietysti helpointa viisautta, mutta näin osuvat tulokset olisi pitänyt julkistaa vaikka keskeneräisinä.”

Kun menetelmä on nyt osoittanut toimivuutensa, saattaa se Martikaisen mukaan päätyä käyttöön tulevaisuudessa. Tällä hetkellä harkintaa käydään tosin vasta sisäministeriön virkamiesten kahvipöydissä.